92. Jääpitsiä

Pitkäperjantai

Aurinkoinen

Lämmin

Keväinen

Linnut lauloivat ja lumi suli jääpitseiksi.

91. Pitkät varjot

90. Tulenpunaiset oksat

89. Lumihelmiä

Keskiviikkona Rastilassa oli satanut pyöreitä lumihelmiä, joista osa oli jäänyt pensaisiin jumiin ennen sulamista.

88. Lumituisku

Aamu alkoi kylmänä ja aurinkoisena, mutta puolen päivän aikaan taivaalle alkoi kerääntyä muhkuroita. Iltapäivällä valo muuttui hämäräksi ja lumihiutaleet tuiversivat kadut märäksi. Töistä lähtiessäni aurinko paistoi, mutta lisää pilviä pungersi meren suunnalta. Rastilassa oli satanut pyöreitä lumihelmiä. Tuuli oli arktisen jäinen. Äsken vilkaisin ulos havaitessani silmäkulmassa liikettä. Lunta satoi ja sen liike oli levottoman poukkoilevaa.
Ja nyt hatarat ovat liikkeessä merelle ja aurinko kurkistelee jälleen.

87. Heijastuksia metroasemalla

Vuosaaressa Rastilan punainen pilvi oli vielä hehkuvan oranssi ja heijastui metroaseman lippuhallin lattiasta.

86. Punainen pilvi

Tänä iltana kotiin tullessa taivas lännen suunnalla näytti tältä.

Iltapäivällä olisi voinut laulaa Mikko Alatalon tekstiä muunnellen: Aurinko paistaa ja lunta sataa, taitaa tulla ....! Kylmä tuuli ainakin hyytää koko kropan.

85. Hahmoja piirissä

Herttoniemen S-marketin pihapiiristä löytyy tällainen taideteos, joka pimeällä valaistaan väkivalloin. Kuva on otettu varjon puolelta, mutta metalli heijastaa auringonvalon sijaitsevana jos sattuu lähestymään sopivasta suunnasta. Minä ja muut Muksut jaksaat ihmetellä sitä alituiseen.

84. Kevätpäivä 1

Aurinkoinen ja lämmin kevätpäivä Hyvinkäällä. Jäät ja lumi sulaa auringonpaisteessa haihtuen kevyen tuulen voimalla. Tiet on märkiä ja mustia. Lumi ja jää hapertuvat maan rouskuessa askelten alla. Linnut sirkuttaa ja visertää. Lämpimässä kasvavat pensaat ja puut pukkaavat silmuja. Viime yönä satoi räntää. Ei näkynyt aamulla muuna kuin vesilammikoina. Litsis lätsis, antaa pakastaa vaan, mutta kevät tulee!

83. Kauppakalenteri ennakoi

Viime viikolla kaupasta löytyi yllättävää juhlapupellettavaa: tippaleipiä. Vappuun on aikaa puolitoista kuukautta. Oi voi!

82. Pilvenmuhkurat

Torstain lumipyry vaihtui iltapäivällä kirkkaaseen siniseen taivaaseen ja keväiseen auringonpaisteeseen. Illalla kotiin tullessa läntinen taivas oli kumminkin mielenkiintoisen muhkurainen.  Kun kävin ulkona myöhemmin taivas oli toisen värinen ja maa märkä. Kotona huomasin, että parvekelasit märkiä pisaroita täynnä.

81. Maisemataitelijat Italiasta

Vietin kulttuurikeskiviikkoa ja kävin Sinebrychoffin taidemuseossa katsomassa italialaisia maisemataiteilijoita. Molemmat olivat taitavia perspektiivin kanssa. Useimmat työt sisälsivät tuhottomasti mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kaksi tuntia hurahti nopeasti tauluja katsellessa eikä jokaista voinut tutkia perinpohjaisesti. 🎨

Kellarholvissa oli näytillä taidegraafikko Giovanni Battista Piranesin (1720–78) töitä:

Piranesi - Rauniot puhuvat (Lehdistötiedote)

Kuva Sinebrychoffin taidemuseon lehdistötiedotteesta: 

Piranesi, Giovanni Battista (1720–1778): Ripettan jokisatama Roomassa, viivasyövytys. 

Kokoelma: Antell / Collan, C 504, Kansallisgalleria / Sinebrychoffin taidemuseo

Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen🎨

Ensimmäisessä kerroksessa on taidemaalari Ippolito Caffin (1809–1866) töitä: Italian ja orientin lumo (Lehdistötiedote). Ihailin kauniita ja värikkäitä öljyväritöitä, jotka olivat kuin loistokkaita valokuvia. 

Kuva Sinebrychoffin taidemuseon lehdistötiedotteesta: Ippolito Caffi (1809 – 1866): Venetsia: Vanha satama (Molo) auringonlaskun aikaan. 1864.

Fondazione Musei Civici di Venezia, Galleria Internazionale d’Arte Moderna di Ca’ Pesaro. 2017 © Photo Archive - Fondazione Musei Civici di Venezia🎨

Pikaisesti kiersin vielä yläkerran kotimuseonkin, vaikka olen siellä monesti käynyt. Myös kotimuseoon on koottu taidetta ja 1800- ja 1900-lukujen vaihteen esineistöä huonekaluista astioihin. Ihailtavaa on niin paljon, että olen todennut parhaaksi valita joka retkelle oman ihastelukohteen. Tällä kertaa kukkuikin niska kenossa upeita valaisimia, jotka olivat parhaimmillaan auringon laskun jälkeen. 🎨

Infosivu: Tule meille: 

• mm. Kartta, yhteystiedot, aukioloajat, pääsymaksut, opastukset yms.
• Sinebrychoffin toisen kerroksen kotimuseoon on maksuton sisäänpääsy!  
• Joka kuun ensimmäisenä keskiviikkona klo 17 - 20 on ilmaisilta
• Pääsymaksut 12/10 € ja alle 18-vuotiaat maksutta
• Museokortti, Helsinki card, virkistyssetelit  
• Keskiviikkoisin auki illalla klo 20 asti

Museosta on tullut yksi suosikkipaikkojani Helsingissä. Lisätietoa Sinebrychoffin suvusta wikipediasta.

80. Kevätpäiväntasaus

Wikipedia & kevätpäiväntasaus

Tiistaiaamuna satoi kosteita lumihiutaleita, jotka päällystivät korttelipihan jääkentät nihkeällä pinnalla, jolla oli helppo liidellä metroasemalle. Sama helppous jatkui Herttoniemessä vähän sakeammalla pyryllä, joka kasteli asvaltin. Aamupäivä jatkui valkoisen harmaana. 

Lounaaksi taivs selkeni siniseksi ja sitä kirjoi valkoiset pumpulipallot. Aurinko paistoi niin kirkkaasti, että aurinkolaseille oli käyttöä kun patikoin Herttaan katsomaan löytyisikö sieltä jotain syötävää suolaisen nakkikeiton sijasta. Ensimmäisen kerran tänä keväänä aurinko tuntui lämmittävän eikä sormia tarvinnut vuorata hauskoilla. 

Iltapäivä vaihtui harmaaseen lumiverhoon, joka mutkitteli sisäpihalla tuulenpyörteiden puhalluksessa. Alati vaihteleva sää veti verhot osittain pois auringon edestä kotiin lähdön aikaan. Lännestä vyöryi pilvimatto, joka ei kuitenkaan yltänyt aivan Rastilaan asti. Aurinkoisista hetkistä huolimatta, kiukkuinen kylmä pohjoistuuli pisteli kuin hiekkapaperi kasvoilla. Arktinen talvi hyökkäsi takaisin ja lämpötila sukelsi pakkaselle heti illan kajon työntäessä valon toiselle puolelle aikavyöhykettä.

79. Magnuksen maisemat

Erkylän kartano 

En ole koskaan käynyt, vaikka liki olen ollut. 

78. Kesäkeittiö talvella

Naapuritalo on ilahduttanut meitä kesäkeittiön valaistuksella koko talven.

77. Lits läts kräk

Nyt ollaan siinä vaiheessa kevättä, että aamuisin liukastellaan kuhmuraisia pihapolkuja ja teitä asemalle. Illalla takaisin tullessa ja viikonloppuisin päivällä varotaan astumasta lumivesisohjoon, joka upottaa juuri kengän varren ylitse.

Katselin eilen mittarista mieleniinnolla miten +5 astetta laskee liukumäkeä auringon kanssa iltaan puolessa tunnissa -5 asteeseen. Samalla kämpässä lämpötila laski pienellä viiveellä suositus lämpötilan alapuolelle. Ei haittaa, villasukat jalkaan ...

Kuva eiliseltä kun huomasin, että taivas oli myös mielenkiintoisen näköinen. Samalla tuli ikuistettua lumitilanne. Kaksi vuotta sitten tänään oli yöllä satanut lunta, joka suli pian pois. Kolme vuotta sitten kevät oli jo pitkällä. Kasvitieteellisessä puutarhassa moni kevätkasvi oli jo kukassa ja puutarhurit haravan varressa. Niin se vaihtelee, mutta mieluummin nyt kuin juhannuksena tai toukokuussa kuten viime keväänä.

76. Omakuva

Omakuva

Minäkuva

Selfie

9 kuvaa minusta

75. Valoisat päivät

Heräsin yhtenä aamuna puoli kuuden aikaan ja huomasin, että aamun sarastus oli jo alkanut. Ikkunasta näkyi mustan sijasta tumman sinistä. Kuuden jälkeen oli jo valoisaa. Illalla on kiva kävellä (liukastella) kotiin kun ei ole pimeää. Ja nyt tiedän, miksi naapuritalon haiskahtaa. Pimeällä lumihangen päälle ripoteltu kanan kakka ei näy, mutta valoisaan aikaan näkee, että naisilla on ripoteltu tarkoituksella. 💩

Alkuviikosta olikin pari harmaata päivää ihan sama mihin aikaan liikkui. Heijastimet piti kaivella esiin myös päivällä.

74. Universumin sumu

Lisätietoja 

73. Ristpistot

Helskyn kirjonkurssin tuloksia esiteltiin käsityökerhon tapaamisessa. Pohjana on huopakangas, jossa on reikiä säännöllisin välimatkoin. Niiden avulla huopaa on helppo kirjoa samaan tapaan kuin vohveli- tai ruutukangastakin. Huopaa voi ostaa kurssin opettajalta.

72. Talvipäivä Rastilassa

71. Kaupunkisuunnittelu

Engel

Ehrenström

Helsinki ennen, mm. kartta 1800-luvun Helsingistä

Helsingin kartta 1770

70. Kansalliskirjasto

Kansalliskirjasto

69. Panorama de Helsingfors, 1847

Magnus Von Wright: Panorama de Helsingfors, 1847

Lisätietoja Ateneumin sivuilta 

68. Käsityömessut

Viime viikonloppuna reippailin metrolta Katajanokalle ja illalla sama reitti takaisin.
Onni suosi jälleen messusunnuntaita ja aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Kaivelin aurinkolasit nenälle. Olinkin työmatkoilla kaivannut niitä, mutta olivat toisessa repussa. Aamuisin pakkasen raikastama aamuaurinko nousi suoraan silmille. Iltaisin se laski usein houkuttelevasti punertaen ja hyppyset jäädyttäen taivaanrantaan silmiä siristelevän kirkkaasti.

Messut olivat viimeistä kertaa Wanhan sataman makasiinissa. Rakennuksen omistaja on vaihtunut eikä omistaja jatka messutoimintaa. Syksyn messuille ei ole vielä tiedossa korvaavaa paikkaa. Toivottavasti seuraava vuokratila on edullisempi, jotta tarjonta monipuolistuisi sellaiseksi kuin se oli alkujaan. Paljon on kiinni myös messujen järjestäjästä. Viimeiset vuodet ovat supistaneet valikoimaa eikä pienillä käsityöläisillä ole varaa tuoda toimintaansa näytille kun viikonloppu jää reilusti miinuksen puolelle ja kuukauden palkka tehdystä työstä saamatta.

Tänä vuonna vanhojen tuttujen toimijoiden lisäksi mukana oli uusia kiinnostavia käsintekijöitä ja kauppoja.

Iloyarn

Vanha tuttu Titityy

Rykkeri

Forssalaista käsityötä 

Maanantiri

Valokuvat tekstiilipainatteina 

Wanhan sataman blogikirjoituksia asioista, jotka itse jo unohdin 😉

• Neuletiede

67. Naisten päivä

Kävin eilen kuuntelemassa Akateemisen kirjakaupan naisten päivän aaton haastatteluja ja samalla katselin mielenkiintoisia kirjoja.

Mielenkiintoisin haastattelu oli Ulrika Björkstamin omaelämäkertateoksesta Nouse nyt - Kuinka selvisin vakavasta onnettomuudesta. Perustarina oli tuttu lehtiartikkelista, jonka luin töissä, mutta kirjan kehykset puitiin tilaisuudessa.

Selviytymisen tukena oli tietoisuus siitä, ettei tarvitse olla sankariainesta ja vahva tukiverkko läheisiä ihmisiä, jotka kannustivat eteenpäin. Etukäteen ajatellen ei ajattele selviävänsä hurjan onnettomuuden jälkeisestä ajasta, mutta kummasti sitä jaksaa pienin askelin ja päivän kerrallaan.

Tähän sopii arvoitus, kuinka elefantti syödään? Pieni pala kerrallaan.

• Linkki  kustantajan kuvailusivulle 
• Miltä tuntuu kun ulkonäkö muuttuu. YLE Akuutti
• YLE uutinen toukokuussa 2017

66. Akun auto

Tämä puubiili on kiertänyt Suomen museoissa. Olen nähnyt sen ensimmäisen kerran Tennarissa Walt Disneyn näyttelyssä, sitten jossain toisaalla ja nyt Ateneumissa Ankallisgallerian liitteenä. Se taitaa olla Päivälehden museon omaisuutta.

65. Asetelma

Jos en olis tiennyt, että se on maalaus, olisin väittänyt sitä valokuvaksi. Vasta toiselta puolelta huonetta valo osui pintaan siten, että näki selvästi sen olevan sutimisen tuote. Ferdinand von Wrightin asetelma ateljeessa.

64. Pieni kassi, iso unelma

Lukeminen on uneksimista silmät auki.

Julistaa kassi Suomalaisen kirjakaupan kassalla.

Sitä tulee tehtyä aika usein 😊

63. Minäkö mukavuudenhaluinen?

Vanhan? Kukahan määrittelisi vanhan naisen iän? Minä olen varmaan ollut vanha jo pitkään kun mieluummin pakkaan itseni eskimoksi ja puen jarrut kenkiin. Mukavuus on paljon miellyttävämpää kuin tyylikkyys.

Kuvattu jonkun aikakauslehden sivuilta talven aikana. En ole ollenkaan varma, oliko lehti uusi vai vanha.. saattoi olla hyvinkin vanha. Ei sitä koskaan tiedä kun viihdyttää itseään paikoissa, joissa on lukemista tarjolla.

62. Valonäytelmä

Töistä karatessani kävelin metrolaiturilta väärään junaan ja löysin itseni Myllypurosta. Hmmm, näytössä vilkkui Vuosaari, mutta Mellunmäkeen se oli matkalla. Peppu tuntee kirjaan syventyneenäkin, että raiteet kallistuvat väärään suuntaan, valoa on eri määrä ikkunoissa tai vauhti toinen. Hyppäsin Myllypurossa ulos ja ajelin toiseen suuntaan menevällä takaisin Itikseen, jossa sattui silmiini Suomalaisen kirjakaupan remontin jälkeiset avajaisjuliste. Poikkesin kirjakauppaan, joka oli valoisa ja avara entiseen verrattuna. Kirjoja katsellessani kuuntelin lintumiehen tarinoita ja vuoden urheilukirjan tekijöiden haastattelua. Kävelin ulkokautta metrolle ja kuvasin puhelimen kameralla ilta-auringon valonäytelmän.