Ateneum: Gallen-Kallela, Klimt & Wien

Secessionistien aikakauteen kuuluu ns. tuotteistamisen ensiaskeleet: mainosjulisteet, grafiikka, vaatemuoti, huonekalut, käyttöesineet, 

Pariisin vuoden 1900 maailmanäyttely osuu ajankohdaltaan samaan aikakauteen.

 

Gustav Klimt sai vaikutteita myös Akseli Gallen-Kallelan teoksista.

 

Purkutuomio

 Häkeltyneenä katselin terveyskeskuksen katoamista kun kävelin Parantolan puiston kautta viikonlopun viettoon. Harmi sinänsä, terveyskeskus oli niin hyvän kävelymatkan päässä. Uusi terveyskeskus on sairaalanmäellä eikä sinne puolikuntoisena voi mennä kävellen. Ymmärrän kyllä, että Keusote haluaa karsia kustannuksia eikä lättänä rakennus vastaa nykytekniikan vaatimuksia. Toivottavasti tilalle tulee jotain järkevää jugendlinnan naapuriksi. 

Tyhy: Suomenlinna

Tänään oli retkipäivä Suomenlinnassa. Tyhy ja ihanan esihenkilön läksiäiset samassa paketissa. Sää suosi meitä. Aurinko paistoi niin, että posket hehkuu vieläkin. Vain tuuli oli ajoittain viileän sorttinen. 

Kansallismuseo: Toista maata

 

Kansallismuseo: Toista maata -näyttely

Kävin Kansallismuseossa katsomassa kehutun Toista maata näyttelyn. Aikaa oli pari tuntia ja hyppäsin suoraan 1000-luvulle jättäen esihistorian väliin.  Suomen historia oli esitetty mielenkiintoisesti ja uutta tekniikkaa hyödyntäen sekä katsojaa haastaen. Nappasin pari hauskaa kuvaa naamastani vanhoihin maalauksiin sovitettuna. Esineistön sijaan kuvasin näyttelyn tekstejä. 

Toista maata -podcast: "Toista maata on Kansallismuseon podcast, joka kääntää Suomen historian uuteen asentoon. Podcastissa liikutaan aikajanalla menneestä nykyisyyteen, vähän tulevassakin, ja kuhunkin teemaan päästään Kansallismuseon uudessa Toista maata -näyttelyssä esillä olevan kokoelmaesineen kautta."

Ateneum: Albert Edelfelt maalaukset

 

Karkasin töistä ja pinkaisin Ateneumiin Albert Edelfeltin taidenäyttelyyn. Ihastelin vanhojen klassikoiden lisäksi maalausten yksityiskohtia: maisemat, luontokuvat, valon ja varjon leikki, historialliset ajankuvat elämästä toista sataa vuotta sitten. 

Kuinka läpikuultavia ylikypsät kirsikat onkaan? 

 

Edelfelt oli nero vaatteiden yksityiskohdissa. Tässä pliseerattu hame.

 Muinaisasukkien jäljet Ateneumin portaissa ja lattioilla. Oikosarviset, joista lisää eläintieteellisessä museossa. 

Viitteet:

• Kansallisbiografia
  
• Kansallisgalleria
  
• Ateneumin taidemuseossa avautunut Edelfeltin taidenäyttely esittelee tuttuja kansallisaarteita, mutta myös monta yllätystä.
  
• Sadan euro Edelfelt
  
• Edelfeltin ja Häme
  
• Ateneumin Edelfelt-näyttely rikkoi kävijäennätykset

Kävelyllä Hyvinkäällä

 

Yksi kylmä yö värittää satunnaisesti lehtiä kirsikkapuistossa.

 

Villiviinit sentään ovat vielä vihreät.

 

Aseman koulun lapset ovat taitavia. 

Tämä sammakko loikkii rautatieaseman kävelysillalla. 

 

Taika: Solbo taiteilijatalo

Perinteinen kesälomaretki lomakaupunkini Taika-museokeskukseen ja hyvinkääläisten taiteilijoiden sielunelämään. Entisen taidemuseon tiloissa sijaitsee nykyään sekä kaupunginmuseo että taidemuseo, jotka ylläpitävät kaupungin kulttuurihistoriaa. 

Tällä kertaa näyttelyssä oli taiteilijatalo Solbon asukkaiden tuotokset. Seuraavat teokset ilahduttivat tällä kertaa eniten.

Maija Nuotion pienet pronssipatsaat. 

Lauri Räikkösen huilua soittava poika.

 

Ja tämä kollaasi, jonka tekijän unohdin kirjata ylös (lue: kuva tekijästä unohtui). 

Taika 1: Parantola mäntymetsän katveessa

Mäntymetsäistä soraharjua pidettiin hyvänä terveyskohteena ja 1898 alueelle perustettiin terveysparantola, kuivan maaston ja mäntymetsän tuottaman hyvän ilmaston vuoksi.

Parantolan potilashuone

Ja

Jugendlinnan torni toukokuulta 2023. 

Kävelen sen ohitse aina kaupungissa käydessäni.

 

 

Teksti lainattu Hyvinkään kaupungin Taika-museokeskuksen sivuilta: 

Mäntymetsän katveessa - Hyvinkään parantola 1896-1939

Näyttely avoinna: 5.2.2023-7.1.2024 

”Tämä kaunis huvila, joka muureineen muistuttaa vanhaa linnaa.” Veckans Krönika, 1906.

Hyvinkään kaupunginmuseon vuoden 2023 näyttely kertoo Hyvinkään kuuluisan parantolan tarinan. Parantola perustettiin vuonna 1896 sairastelusta toipuvien tai hermolepoa kaipaavien kaupunkilaisten lepopaikaksi. Vieraskirjassa vilisi aikansa kuuluisia nimiä, kuten Anna Ahmatova, Hugo Simberg, Aino Sibelius ja Saima Harmaja.

Parantola sai nopeasti avautumisensa jälkeen suuren suosion. Hyvät rautatieyhteydet houkuttelivat Hyvinkäälle kasvavan määrän vieraita Suomesta ja ulkomailta asti. Kotimaisista vieraista moni oli virkamiehiä tai kulttuuriväkeä, ulkomaisten vieraiden joukosta löytyy esimerkiksi paronittaria, senaattoreita, kenraaleita ja amiraaleja, jotka toivat kansainvälisen tuulahduksen pienen teollisuuspaikkakunnan seuraelämään.

Vuonna 1906 kasvavan asiakasmäärän tarpeisiin parantolan uudeksi päärakennukseksi valmistui kuuluisan arkkitehti Lars Sonckin piirtämä uljas kivinen jugendlinna, jota laajennettiin sittemmin useampaan kertaan. Näyttely esitteleekin parantolan historian lisäksi myös sen arkkitehtuuria.

Hyvinkään kuivasta ”vuoristoilmasta” mäntymetsän katveessa saatiin nauttia parantolassa aina vuoteen 1939 saakka, jolloin rakennus muutettiin sotasairaalaksi. Rakennus tuhoutui pahoin talvisodan pommituksissa ja sodan jälkeen se otettiin terveydenhuollon käyttöön.

Hyvinkäällä parantolan vaikutus näkyy edelleen parantolarakennusten lisäksi kaupunginosan ja sen katujen nimissä. Nyt parantolan historiaan sen eri vaiheissa voi tutustua esineiden, tarinoiden, valokuvien ja monipuolisen oheisohjelman kautta myös Hyvinkään kaupunginmuseon näyttelyssä.

Ryhmät voivat tilata näyttelyyn opastuksen. Tarjolla on myös Helene Schjerfbeck - Rakkaudesta maalaamiseen -draamaopastus. Lue lisää opastuksista Palvelut-sivulta.

Näyttelyyn liittyvään runsaaseen oheisohjelmaan voi tutustua Tapahtumat-sivulta.

Muraali

Julkisivuremontin yhteydessä tuttuun kerrostaloon on ilmestynyt tutun profiilin muraali. Taiteilija on viettänyt aikaa parantola kaupunki Hyvinkäällä.

 

Sederholm 300

Olin tänään työpäivän jälkeen Helsingin kaupungin museossa kuuntelemassa Johan Sederholmin elämään ja aikakauteen liittyviä luentoja. Juuri tänään on kulunut 300 vuotta hänen syntymästään.

Mielenkiintoiset luennot kertoivat hänen ainutlaatuisesta elämästään, kaupungin kasvamisesta, liike-elämästä ja kulttuurista 1700-luvulla.

Sali oli täysi. Kiitos Kaupungin museon henkilökunnalle ja Martoille piirakoita ja kahvista. 

Maistelin tänään 1700-luvun lihapiirakkaa, joka maultaan ja koostumukseltaan oli rutkasti paremman makuista kuin nykypäivän lötköt munkkisämpylät. Lihan ja voitaikinalevyjen lisäksi, mausteena oli käytetty kanelia, muskottia, sitruunaa ja rusinoita. Sitruunapiirakkakin oli hyvää, mutta lihapiirakka oli paras herkku pitkään aikaan. Lihapiirakka tarjoiltiin kahvin kera, joka oli 1700-luvun kallis, mutta uusi muotijuoma. Sitä juotiin ilman pikkupurtavaa pienistä mokkakupeista. 

Ohjelma (kopioitu museon sivuilta tähän):

Vuonna 1722 tukholmalaissyntyinen Erik Sederholm päätyi monien vaiheiden jälkeen vaimoineen Helsinkiin ja ryhtyi meritullin tarkastajaksi. Hänen samana vuonna syntyneestä pojastaan Johan Sederholmista tuli Helsingin rikkain kauppias, jonka vuonna 1757 rakennuttama kivitalo seisoo yhä Senaatintorin kulmalla kaupungin vanhimpana.

Edelleen Helsingissä vaikuttavan Sederholm-suvun 300-vuotisjuhlan kunniaksi Helsingin kaupunginmuseo järjestää kaksikielisen luentotilaisuuden, jossa tutustutaan suvun alkuvaiheisiin ja elämään 1700-luvun Helsingissä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

klo 16.00 vs. museonjohtaja Minna Sarantola-Weiss: Sederholmin suvun asettuminen Helsinkiin ja Suurtorin laidalle (suomeksi)

klo 16.15 FT Juha-Matti Granqvist: Johan Sederholm, hänen afäärinsä ja hänen Helsinkinsä (suomeksi)

klo 17.00 FT Sofia Gustafsson: Rundtur i 1700-talets Helsingfors: stadsbilden och stadsborna (ruotsiksi)

klo 17.45 Kahvitauolla maistellaan Kalevan Marttojen valmistamia 1700-luvun leivonnaisia

klo 18.15 tutkija Jere Jäppinen: Musiikkia ja kulttuuria 1700-luvun Helsingissä (suomeksi)

Lisätietoja: 

Linkki Suomen kansallisbiografiaan, jossa kattavasti tietoa henkilöhistoriasta.

Helsingin kaupunginmuseon artikkeli: Puotipuksusta kaupungin rikkaimmaksi mieheksi.

Linkki Helsingin Sanomien artikkeliin.

Surujen puisto

 

Surujen puisto on Hyvinkään Sahanmäessä sijaitseva pieni puisto. Se sijaitsee Niinistönkadun ja Kerkkolankadun risteyksessä. Puisto sijaitsee Suomen sisällissodan aikaisella, Hyvinkään taistelun punaisten teloituspaikalla. Nykyisen nimensä puisto sai vuonna 1990.

Paikalla sijaitsee paikalla kaatuneille 147 punaiselle osoitettu Oiva Hurmeen suunnittelema muistomerkki. Muistomerkissä on teksti: Tällä paikalla 1918 he antoivat kaikkensa aatteelleen. Muistomerkki esittää maanpinnasta kohoavia käsiä, sillä teloitusten jälkeen haudattujen vainajien kädet olivat jääneet maanpinnan yläpuolelle. Lähde Wikipedia

13.

 

Hyvää Lucian päivää!

8.

 🎼🎶🎵🎹🎻

Suomalaisen musiikin päivä ja Jean Sibeliuksen syntymäpäivä.

Energiansäästöviikko

 Tämä opus seuraa työhistorian jokaiseen lenkkiin. Ennen olin siellä alkupäässä ja nyt ketjun viimeisimpiä. Tuttu teos on muuttanut muotoaan vuosien varrella, mutta Tarmo Koiviston kuvitukset hahmottavat energian muodostumista selkeästi yhä edelleen. 

Pinkeä kuuma päivä

 Mittari varjossa ja taivas pilvessä: 29 astetta. Onneksi puut heiluvat edes vähän. 

Mansikkareissulla käytiin katsomassa uutta siltaa lähietäisyydeltä. Lisätietoja Vanhan kirkon sillasta, joka kulkee Hangon paanan ylitse.  

Kuu kääntyy

Naapurin upeat pionit kukkivat helteessä viikossa puhki.

Jostain vanhasta kirjasta poimittu, ettei sää muutu ennen kuin kuu kääntyy. 

Olen aina vähän ihmetellyt, mitä se tarkoittaa, mutta nyt se ainakin vaihtoi kylkeään. Ensi viikolle on luvattu normaalia suomalaista kesäsäätä.

Taidenäyttely

Kävelin päärautatieaseman lävitse ja hoksasin lippuhallin ovien avautuneen.  Ovien päällä luki kulttuurihalli. No jopas on tapahtumapaikka pulpahtanut hyvälle paikalle ja kaikkien saavutettaviin.  Onko luvassa muutakin kuin taidenäyttelyitä?

Lisäksi hallissa on kahvila.

Aikansa arkkitehtuuri ja rakennustekninen käsityötaito on nyt vapaasi tutkittavana. 

Katso vanhoja valokuvia asemarakennuksesta, Finna.