maanantai 11. heinäkuuta 2016

Wanha tawaraa


Sunnuntaina tehtiin päiväretki Billnäsin perinne- ja antiikkipäiville. Tarjolla oli kaikenlaista wanhaa ja retroa tavaraa, mutta myöskin uudempia lasiesineitä ulkomailta. Satuimme sopivasti kahden vesikuuron väliin, jolloin aurinko paistoi kuumasti. Perinnepäivät oli vallannut ratsastuskeskuksen. Parkkipaikat löytyivät isosta tarhasta ja maneesiin oli kastattu kaikkea leluista kirjoihin ja astioista huonekaluihin. Lisää myyjien telttakatoksia oli ympäröivillä piha-alueilla. 

Sain selvitettyä pari mystistä lasiesinettä sekä tietoa mahdollisista tekijöistä ja arvoista. Mitään en ostanut, mutta annoin silmien levätä kauniilla tavaroille ja vanhoilla käyttöesineillä puhumattakaan suomalaisesta värillisestä taidelasista. Saara Hopean työt erityisesti ihastuttavat ja ilahduttavat sisäistä muotokieltäni, kevyttä, kaunista, mutta kukkarolle käyvää. Yksi taulu ihastutti sekä tätini että minua - kaunis vanha tupa raameissa. Minun kukkarolleni liian kallis eikä onneksi ole vapaita seiniäkään. 

Mustikassa

Viime lauantai-iltana tuli puhelinsoitto, että mustikat kypsyy, tule joutui poimimaan.  Perjantaina työpäivän jälkeen lähdin onnikassa matkaan retkivaaterepun ja kameralaukun kera. Koska pikavuoro oli ääriään myöden täysi, pompin sisään bussiin, joka kiertää muutaman lisämutkan ja on 10 minuuttia myöhemmin perillä.


Lauantaina tuhdin aamiaisen jälkeen kävelimme pari sataa metriä ja kipusimme kalliorinnettä ylös. Sillä samalla rinteellä noin aarin kokoisella pläntiltä poimimme kaksi kolmen kilon satsia käsin. Aurinko paistoi lämpimästi, linnut laulelivat ja hyttyset kävivät kysymässä, saako a-verta maistaa.


Käsin poimiminen kannattaa. Sunnuntaiaamuna perkaamiseen ja putsaamiseen ei mennyt kovinkaan kauan eikä roskakasasta tullut iso. Ensi talven puuromarjat on pussitetut ja pakastettu. 

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Ukkosen kiertämä


Saari oli piiritetty ukkosrintamilla,  mutta yksikään ei ulottunut perille asti. Vain rintamien hännän sadekuuroineen viuhkivat ylitse. Salamoiden välkyntä ja ukkosen kumina vastarannalta kaikui sekä lauantaina että sunnuntaina. Yhdellä rintamalla aurinko jaksoi paistaa, vaikka muuten taivas pimeni sadeverhoon. 


Yön, sateen tai ukkosen tullessa kääriytyivät ötökät ruusujen keskuksiin levolle. 

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Sähköinen tunnelma


Ensin satoi kaatamalla vettä.


Sitten tuntui ilma puristuvan kuumaksi uuniksi. 


Samaan aikaan kun aurinko kurkisteli pilven raosta niin eläimet yökkösistä eri kokoisiin lintuihin lennähtivät katolta toiselle levottoman oloisina.  


Synkkyys lisääntyi lounaasta ja Roihuvuoren vesitornin suunnalla salamoi. 

 

Hieman tämän jälkeen pimeni niin ettei kuvia enää saanut. Jyrinä ja salamointi siirtyi Vartiokylänlahden toiselta puolelta läntistä reittiä pohjoisemmaksi. Ystävät raportoivat sateen ja salamoinnin matkasta. Sateen tuomaa raikkautta sain odotella pitkään, minkä jälkeen vilpoisempaa ilma alkoi hitaasti ryömiä sisään. Taidan siirtää patjan lattialle loppuyöksi.