Kukkivat onnittelut

Viimeisen viikon aikana on ollut aika monta syntymäpäivää, jotka ovat jääneet muistamatta kun on hieman ollut vipinää sekä työ- että vapaa-ajalla. Onnea kaikille hieman näin jälkikäteen!

Viikonlopun kuvat

Kissat kirjakaupan ikkunassa auringon lämmöstä nauttimassa.

Haapana lepäilee nurmikolla voikukkien keskellä. Rouva taapersi pari metriä kauempana.

Maailma kylässä -tapahtuman pillipiiparin ja rumpali taivalsi soittaen vastaan.

Kielot ja pionit kukkivat Yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa levittäen tuoksuaan ympärilleen monen muun kukkasen lisäksi.

Maailma laineilla

Eilen oli melko harmaata kun työyksikkömme kanssa seikkailtiin vesillä tällaisessa kipossa. Saariston suojassa oli melko tyyntä, mutta avovesillä keinutti vähän enemmän. Ei tuntunut missään kunhan istui tukevasti tuolissa sillä ristiaallokko vatkasi vähän joka suuntaan. Tänään on sitten keinunut tasaisella maalla senkin edestä. Villi tunne kun työpöytä tietokoneineen keinuu tai kun katu tuntuu aaltoilevan. Sellaista se on kun tasapainoelimen vatupassi sekoilee.

Lounaspaikkamme pikkulat toivat väriä muuten melko harmaaseen päivään. Koska miehiä oli vähemmistö, jonotimme tasavertaisesti kummallekin puolelle.

Valon valtakausi

Valon valtakausi korkeimmillaan.

Kesän kaunein aika:

kukkien karnevaalit

lintujen varhaiset konsertit

yöttömän yön ylistykseksi

Juhlaa aisteille.

Ravintoa sielulle.

Tänään oli valo aika harmaata.

Meri sumuinen ja sateinen.

Linnut silti lentelivät yksittäin ja pareittain pesäkoloa etsimässä.

Puilla vihreät huiskut, vihreä raita harmaiden välissä.

Taivaan peilaus

Eilen

illalla

kaunis taivas =)

Vilvoittava sade

Vilvoittavan kesästeen värinen kaulakoru meni toukokuun alussa syntymäpäivälahjaksi. Sateenvarjon kuva on napattu viime kesänä Tallinnassa.

Eilisen ukonilman vaikutukset eivät kovin nopeasti vaikuttaneet, sillä kotikoloni lämpötila on yhä edelleen 27 ja rapiat. Aurinko killotteli taivaalta ja nostatti akvaaarioni (lasitettu parveke) lämpötilan kasvihuonemaiseksi, joten siivoaminen jäi odottamaan vilpoisempaa aikaa. Kävin pihalla pyörähtämässä ja säikyttelemässä taloyhtiöni asukkaita eli huidoin puutikarillani ilmaa yrittäen muistaa, mitä eilen miekkasarjasta opin. Äh, jos muistin liikkeet, en muistanut yksityiskohtia ja päinvastoin. Nyt parvekkeen ovesta tulee viileää ilmaa ja sadepisarat rummuttelevat peltikattoon. Töissäkin on viileämpää kuin kotona. Toiset läkähtyy, mutta minä nautin olostani =)

Ukkosta ilmassa

Lännen suunnalta taivas synkistyi ja kolisutteli pitkään. Aurinko paistoi täydeltä terältä vielä tunnin tämän kuvan ottamisen jälkeen ennen pimenemistä.

Pohjoisen suunnallakin oli synkkää ja taivaanrannassa käväisi sahalaitainen.

Pilvien välistä paistoi aurinko. Uimarannalla ja veneissä oli paljon ihmisiä.

Tyyntä myrskyn edellä. Onkimies istui paikoillaan, vaikka uhkaava ryminä lähestyi.

Vähän ennen tätä kuvaa kävi kylmä ja tiukka tuulenpyörre, joka toi veden tuoksun nokkaani. Menin kotiin, mutta vielä ehti puolisen tuntia kulua ennen kuin sadekuuro pommitti peltikattoa.

Minimalismia

Juttelin alkuviikosta lounaan merkeissä korujen tekemisestä. Siinä heitettiin ilmaan suunnitelma hyvin yksinkertaisesta ja kevyestä korusta sekä mitä sellaisen tekeminen maksaisi. Kerroin hintoja osille (kulta, hopea, nikkelitön korumetalli) ja myyntierille. Eilen kotiin tullessani päätin tehdä muutaman prototyypin eri helmillä ja langoilla. Ylemmässä makeanveden helmi, siima 0,5 mm ja normaali lukkoviritys renkaineen ja solmusuojineen. Alemmassa punainen kukkahelmi ja koruvaijeri. Ylempi meni suunnittelijalle ja alempi jäi minulle. Kevyt ja mukava kesäkoru, joka ei "ahista" helteellä kunhan langasta tekee löysän..

Pastillivärit

Tein eräälle ystävälleni hänen suunnitelmansa mukaan rannekorun, josta ei ole kuvaa. Projektista jäi tähteeksi pussillinen kiviä, jotka sain omaan käyttööni. Ne ovat odottaneet ajalta ennen blogia ja käyneet monessa suunnitelmassa mukana, mutta aina joutuneet takaisin säilytyslaatikkoon. Kevyttä kevätkorua ajatellessani muistin nämä hattaramaiset kivihelmet ja päätin tuupata ne vaijeriin. Vähän jäi ylitsekin ja niistä tuli vielä rannekoru. Helminä vuorikristallia, ametistia, sitriinia, peridiottia ja akvamariinia. Riipuksena on spektroliitti. Kaikki kivet hankittu joskus Luxoniasta.

Rannerenksut

Joustolankaan toivottiin kivoja rannerenkaita. Kaksi muuta jäivät kuvaamatta kun olen saman tyyliset jo kertaalleen esitellyt. Nämä tein viime yönä kun oli kuuma eikä uni tullut ennen kuin kotikoloni lämpötila laski siedettäväksi. Tänään annoin jo ihailtavaksi.

Kevät kukkii

Muutamassa päivässä

lehtisilmuista

kukkiin.

Huima vauhti lämpöaallon myötä!

Pätkii...

Matkalla töihin katkesi vasemmasta kengästä nauha. Loman jälkeinen työpäivä alkoi luovalla tauolla eli salasanan miettimisellä. Vanhastaan viisastuneena työpäivän kohdalta löytyi pari vihjettä sen sisällöstä. Lounaan jälkeen tietokone alkoi tökkiä - ei toiminut netti ja sähköpostikin viritteli omiaan. Kolmasti katkaisin virran tekniikan ihmeestäni ennen kuin poltin päreeni, irroitin piuhat seinästä ja lampsin edellisen viikon saldojen varassa pihalle. Ehdin silti vajuuttaa sähköpostiviestieni kekoa vaikken voinutkaan tehdä mitään suurimmalle osalle töistäni.

Tänään olen liikutellut tomumajaani paikasta toiseen pääasiassa kävellen melkein kuusi tuntia yhteen soittoon. Osan matkasta keikkui kamera näppieni varassa klikkausta vaille valmiina. Puistoon pompin vielä taiji tunnille, jonka lämmittelyksi tein muutamia hyväksi havaittuja venyttelyjä qi gongin tahtiin. Taiji tunnilla leikittiin tänään näkymättömillä palloilla.

Vielä kävely puistosta kotiin. Aurinko laski kauniisti puiden takana. Kotikoloni kuumemittari oli taas huippulukemissa. Kun ulkona oli vain 19 astetta, niin sisällä oli kymmenen astetta enemmän. Ulkona tuulessa pärjäsi villatakilla, mutta sisällä piti vetää saunatamineet ylle ;)

Punainen piriste

Tämä rannerengas on vauhdissa koottu ja ollut jonkun aikaa jo käytössäkin, muttei jostain syystä ole tänne koskaan päässyt. Ehkä siksi, että olen koko ajan ollut purkamassa sitä ja kokoamassa sitä alkuperäiseen suunnitelmaan, johon nuo punaiset hiotut helmet on hankittu (hilloke helmiä). Koska ajatukset ovat pyörineet purkamisessa, päätti helmikeiju pistää asiaan vauhtia ja katkaista gumminauhan. Väliaikainen ratkaisuhan sen piti ollakin, joten hyvä kun hajosi kotona eikä maailmalla. Kaikki helmet ovat tallessa ja odottavat vaijeria rungokseen. Se on aika painava ranteessa, joten sen voisi kyllä koota kaulanauhaksikin, mutta sitten täytyy suunnitelmia muuttaa, koska helmet loppuvat kesken. Jos vaikka spinnerillä leikkisi jälleen tai ihan jotain muuta ...

Siniset uusinnat

Eli oikeat kuvat viikko sitten kokoaamiini korvakoruihin eikä pelkästään linkkiviidakkoa.

Swarovskin kristallisydämet esikuvaansa vähän lyhyemmillä puikolla.

Timangin korvikkeita muodossa jos toisessa.

Jonniin joutavaa porinaa

Olin Qi gong kurssilla. En tiedä, oliko sisällä viileämpää kuin ulkona tai olisinko pitänyt puistokurssista enemmän kuin sisätilasta. Ulkona kävi tuuli, sisällä ei. Sisällä tuli muuten vain kuuma vaikken muuta tehnyt kuin seissyt paikallani. Sitäkään en oikein ole hahmottanut, opinko jotain uutta vai kertasinko vanhoja. Ainakin kroppa on onnellinen kun pääsi nostamaan jalat kattoa kohden. Sain nuhteita, että piirtelin ja kirjoittelin muistiinpanoja. Olisi kuulemma pitänyt puhua enemmän. Mitä??? Jos pää on tyhjä eikä tarjottu mitään koukkuja, jotka olisivat herättäneet kysymyksiä. Ehkä minä ensi kerralla puhun, mutta ehkä puhunkin asian vierestä, jos en keksi mitään sanottavaa aiheesta. Kotona taas on ollut yhtä lämmintä kuin ulkona ja koti kuutioni on paahtunut auringossa, joten täällä on ollut auringonlaskunkin jälkeen lämpimämpää kuin ulkona. Nukuin viime yönä ikkuna auki ja froteepyyhe peittona. Loma on sitten ohitse enkä muista salasaani. Kaipa se siitä aamulla lutviutuu. Muistaakseni kirjasin vihjeitä allakkaani lähtiessäni.

Koivunlehdet

Kun tulin tänne maisema oli varsin ruskeaa ja koivuissa pienet aavistuksenomaiset hiirenkorvat. Tiistai-iltana alkoi aurinko paahtaa, keskiviikkona lämmin auringonpaiste räjäytti hiirenkorvat auki. Nyt koivut ovat muuttaneen maiseman kauniin vaaleanvihretäväksi huiskuksi. Muut puut ja pensaat seuraavat perässä. Suojaisissa paikoissa silmujen kuoret ovat poksahtaneet jo auki, mutta monessa paikassa silmut odottavat vielä viimeistä silausta. Muutaman lämpimän päivän jälkeen vihreä väri valloittaa maiseman.

Markkinat

Mielenkiintoisia aitaviestejä Hyvinkään keskustan rakennustyömaan ympärillä. Ensimmäinen teatteriesityksestä ja toinen kirjastoa vastapäätä.

Lastenteatteriesityksessä pienelikolle opetettiin numeroita. Hyvin lapset osallistuivat opetukseen. Värit olivat hyvin luppakorvalla hallussa, mutta numerot takkuilivat. Hauskaa katseltavaa kaiken ikäsille.

Parikin posetiivaria soitteli villatehtaan pihalla musiikkiloodaansa.

Takkuinen orava kurkisteli oksalta ja säksätti vastauksiaan jutteluumme. Ilkikurinen katse oli tälläkin aika koinsyömältä näyttäneellä pikkupedolla.

Torilla oli myynnissä yhtä sun toista tarpeellista ja tarpeetonta tavaraa käsitöistä syömisiin. Kiva oli tavata Sinikarhu livenä ja jutella mukavia. Ehkä tapaamme jälleen joku kaunis päivä =) Päivä oli pilvinen ja tuulinen lähtiessämme kävelyretkelle, mutta torin laidalla aurinko alkoi paistaa siniseltä taivaalta ja lämmitti kevään suvitunnelmiin.

Maistiaisia

Äitienpäiväkorvikset. Tein erilaisia sinisiä vaihtoehtoja, joista tätini sai valita ensin nimipäiväkorvikset. Äitini valkkasi nämä sitten omiin korviinsa. Kolmannesta korvakoruparista tuli vihjailuja riipustoiveista, joten eiköhän sellainenkin tule sitten tehtyä vielä kertaalleen yhtenä variaationa.

Eilen tehtiin sumuinen ja vielä hieman viileä pilvinen kevätretki LojoÖhön, jossa vuokot kukkivat mattoina puolukoiden kera kilpaa. Linnut lauloivat ja lentelivät tutkimassa outoa ihmistä, joka kyykki mättäillä ja tähtäili oudon mötikän kanssa ympäristöä.

Paussi

Pakkaan reppuni ja lähden lomalle. Jos hyvin käy, tipahtaa kuvamaistiaisia, mutta jos yhteydet tökkii, tää lokki nököttää täällä ihan itekseen koko ensi viikon.