Kirppis ja markkinat

 

 

Lohjalla Tanhuhovin tiloissa pidetään kirpputoria. Kassaa vastapäätä on keräilijöiden aarreaitta. Vitriineistä löytyi runsaasti suomalaista designia lasi- ja käyttöesineiden saralta sekä mitaleita ym. keräilyesineitä. Hinnat olivat kyllä melko korkeita mukana olleen asiantuntijan mukaan ainakin lasi/posliiniesineissä: Arabia, Iittala, Nuutajärvi, Riihimäen lasi yms. Samoista vitriineistä löytyi myös muuta keittiöteollisuuden historiaan liittyvää välineistöä aika laajalta aikajanalta. Kotimaisten esineiden lisäksi myös tuontitavaraa ja matkamuistoja.

 

Itsepalvelukirppiksen puolelta löytyi kaikkea auton osista leluihin ja vaatteista kirjoihin, mutta myöskin lasia ja muita käyttöesineitä (esim. kuvan maljakon kaltainen lasiesine - eri värinen ja kokoinen). Ostin muutaman pokkarin kesälukemiseksi. Jätin ne autoon. Kirppari on auki joka päivä ja markkinat pidetään kolmasti vuodessa. Kevätmarkkinat 17.5. Lisätietoja Tanhuhovin sivuilta.

 

 

Tiistaina aamupäivällä vesisateen tauolla kävin kuvaamassa vesipisaratimantteja.

Rantakauden aloitus

Kevään ensimmäiselle rantataijille sattui mukavan keväinen ja aurinkoinen sää. Kesäisessä päivästä huolimatta lämmintä piti olla päällä sillä mereltä puhalsi kylmä tuuli.

Merellä purjehti poukaman tuntumassa joutsen. Keskustelu kääntyi pesintään. Tutkin asiaa ja löysin kyhmyjoutsen tiedot luontoportti.fi sivustolta. Laulujoutsenta tietoja löytyy joet.info sivustolta.

Aina oppii jotain uutta kun hakee tietoja keskustelunaiheista.

Kevään herkkuja

Kevään kuvausreissu Lohjansaarelle jäi ajateltua lyhyemmäksi ilmatieteilijöiden luvatessa loppuviikoksi myrskyisää säätä sateen kera.

 

 

Aikaisempien vuosien tapaan olen tottunut kuvausreissuillani katselemaan muunalaisiakin aarteita kuin kevään kauneutta. Samalla tulee kartoitettua, mistä löytyy syksyllä poimittavaa tai miksei myös kesälläkin kun löysin muutaman ahomansikan kukan suojaiselta paikalta. 

 

 

Marjapensaiden kukista ovat kiinnostuneet muutkin kuin ihmiset. Leppäkertut hoitelivat omia laidunmaitaan.

 

 

Mustikka kukkii ja pölyttäjiäkin näytti olevan runsaasti.

 

 

Iso korvasieni - puhdas ja madoton. Löytyi läheltä syksyistä kantterellipaikkaani.

 

 

 

Maanantai-illan auringossa törmäsin kukkia kuvatessani myrkylliseen kultaan, korvasienien esiintymään. Tuloksena iso hedelmäpussillinen herkkukeiton aineksia. Löysin korvasienien parven suurin piirtein samalta kohtaa molemmin puolin kärrytietä. Molemmat pläntit näkyivät tielle ja yksi kasvoi ihan mustalla alustalla ojan rinteessä. Koska mökille ei ollut pitkää matkaa, kävin hakemassa pussin ja sieniveitsen, jotta sain muhkurat siististi irti kasvupaikoiltaan. Sienien mukana taisi tulla isohko etana, joka piilotteli kurvien kierteissä. Muut matoset, jotka olivat näkyvillä, leikkasin pois jo poimiessa. Yksi pitkä liero kurkotteli juuri ulos kun lähestyin veitseni kanssa sen asumusta. Leikkasin sitten lieron yläpuolelta lakin pois.

Nyt se kukkii

Kävelin reppu selässä ja järkkäri kainalossa Parantolan puiston kautta. Pari lämmintä ja aurinkoista päivää ovat tehneet tehtävänsä. Puut kukkivat. Onneksi puut kukkivat hieman eri aikaan, joten kukkaloistoa on saatavilla vähän pidempään. Matkalla katselin junan ikkunasta, että näitä puita oli muuallakin kukassa. Mukavia väritäpliä vaalean vihreän kukoistuksessa.

KA-BOOM !!!

Tänään oli kesän ensimmäinen ukonilma. Ensimmäinen huomio kiinnittyi siihen, että maailma pimeni. Eihän siinä mitään kummallista ollut - ainahan tuo pimenee kun vesisadepilvi huputtaa auringon. Sitten välähti ja paukahti melkein samanaikaisesti - paukahti niin, että lattia tärisi jalkojen alla. Maanjäristyksessä en ole koskaan ollut, mutta Hyvinkäällä pitkät ja painavasti lastatut junat tärisyttävät hiekkaharjua ohi mennessään. Tuntuma on jokseenkin sama.

Kuva toukokuulta pari vuotta aikaisemmin. Yhtä äkillinen ja raju säärintamien kohtaaminen kotikulmilla.

Vihertää

 

Hyvinkään Parantolan puistossa seuraan joka käynnilläni kevään edistymistä. Koristeomena/kirsikkapuut kukkivat kauniin vaaleanpunaisin kukin. Huhtikuun lopun kylmät ilmat ovat pitäneet kukinnot silmuissa, mutta muiden puiden kevään pöhinä oli lupaavaa.

Vaijeritesti

Korukursseilla käytetty vaijeri osoittautui petolliseksi. Lupauduin koekäyttäjäksi ja sain omaan käyttööni pätkän koevaijeria. Kokosin ja säilytin valmista korua varovaisesti. Tein avainkaulakorun, johon en kuitenkaan uskaltanut ripustaa mitään tarpeellista, jonka hukkuminen olisi aiheuttanut päänahan kiristymistä.

Etsin ylijäämävarastosta ruskeita särölasihelmiä ja vihreitä tähtiä. Kannoin sitä koko lomani ajan kaulassani, mutta vilpoisen sään vuoksi, se ei joutunut tavalliseen kulutusta vastaavaan liikkeeseen, koska joutui olemaan takin ja puseron välissä. Ensimmäisenä työpäivänä lomani jälkeen ripustin avainrenkaaseen kynän, joka heilui kaulassa yhden päivän. Testaus päättyi työpäivän aikana, sillä vaijeri kului poikki ja hajosi juuri silloin kun ei olisi pitänyt. Jouduin siivoamaan palleroita pois keskeltä kulkureittiä ennen kuin lähdin testaamaan kirjakaupan uutta verkkokauppaa.

Vein vaijerin näytille seuraavana päivänä. Jos joku muu olisi tuonut sellaisessa kunnossa olevan vaijerikorun korjattavaksi, olisin todennäköisesti väittänyt, että vaijeria olisi rutattu solmuun kassin tai taskun pohjalle ja siksi hajonnut. Toisaalta testi helpotti kurssinpitäjän tilannetta. Vaijerissa on jotain vikaa. Ei sen pitäisi ihan noin herkästi hajota. Minullakin on yhä käytössä samanlaisesta vaijerista tehty koru, jonka olen tehnyt useita vuosia sitten ja se on kestänyt samanlaista käyttöä moitteetta.

 

Vaijerista jäi vielä reilu pätkä tähteeksi. Kokosin sen tähän rannekoruun, johon laitoin vaaleansinisiä kaksireikäisiä kolikoita siemenhelmmien kera. Koska vaijerin kestävyys oli epäselvää, en halunnut hukata lukkoa minnekään vaan korvasin sen isolla helmellä ja silikonivenykkeellä, jonka sidoin kirurginsolmuilla vaijerin kaarisuojiin (hevosenkenkiin) kiinni. Koru on mukava kädessä ja toistaiseksi vielä ehjänä.