Maastoutuminen

 Lähes vuosi sitten törmäsin skuuttiin ja hajotin silmälasini. Nyt sellainen on jälleen maastoutunut nurmikkoalueelle. Välillä se oli makuullaan pitkässä ruohikossa, toisinaan seisoskeli viattoman näköisenä kunnes yhtenä päivänä se oli kadonnut kokonaan ja nurmikko oli leikattu matalaksi. 

3 minuuttia

 

Miten niin et ehdi puolessa tunnissa rautatieasemalle? 

Metrothan kulkee parin minuutin välein ympäri vuorokauden. 

Metrot eivät kulje ympäri vuorokauden. Arkisin liikene alkaa 5.30, viikonloppuisin ja pyhinä 6.30 ja päättyy 23.30. Yleisimmät vuorovälit ilmoitetaan aina välillä Itäkeskus-Tapiola. Mellunmäessä tai Vuosaaressa vuorovälit ovat lyhyimmillään aina vähintään 5 minuuttia. Ruuhka-ajan ulkopuolella vuoroväli vaihtelee 6-10 minuutin välein vuorokauden ajankohdasta riippuen ja 21 jälkeen illalla 10-20 minuutin välein. Vaikka matka-aika on 20 minuuttia Vuosaaresta Rautatieasemalle, pitää matkaan lisätä kävely asemalle ja mahdollinen ajankohtaan liittyvä odotus tai liikennehäiriöt. 

Optimaalinen työmatkani metrolla ja bussilla on noin 40 minuuttia, mutta joskus on käynyt niin, että kun olen lähtenyt tuntia tavallista aikaisemmin, olenkin perillä paljon tavallista myöhemmin. Bussivuorojen täsmällisyyteen saattaa vaikuttaa myös liikennöitsijä. Viime vuonna kuljetusyhtiö vaihtui ja kas kummaa, bussit alkoivat kulkea 99% aikatauluissaan.  Kuinka paljon harvenemiseen vaikuttivat korona-aikojen etätyöt tai liikennelaitoksen yhtiöittäminen, joka seurasi koronavuosia? Ainakin henkilötyövoiman vajeen vuoksi esimiehitys ei enää hyppää ohjaamoon vaan vuoroja peruuntuu, mikäli varakuljettajia ei ole takapäivystyksessä ole. 

Ymmärrän silti kaupunkien ulkopuolella asuvia, jos onnikkavuoroja on vain 1/suunta kerran vuorokaudessa. Oman maaseutukokemukseni mukaan bussivuoroja meni noin kerran tunnissa. Keskellä päivää oli noin neljän tunnin tauko ja yötauko oli noin kuusi tuntia. Viimeinen bussi lähti kaupungista 23 jälkeen ja sen jälkeen kotiin pääsi vain taksilla lähes 100x hinnalla, 

Viranomaisposti

 Paikallisjunan ikkunatasolta löytyi informaatiotarra viranomaispostin muuttumisesta sähköiseksi. 

Heijastuksia

Eilisen lätäköistä aurinkoisen päivän peilauksia. 

Suvivirsi

 Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. 

Ihan ei vielä pääse lomalle,

vaikka enemmistö talon täytteestä ja äänistä kirmasikin jo kesälomalle.

Osallistuin kevätjuhliin piiiiiiiiiiitkästä aikaa. 

Ohjelmassa oli lyhyitä puheita, laulua, tanssia, runoja, Helsingin patsaita ja lasten iloa. 

Somat tassut

 Satavarma on, että vihreitä jälkiä ei tule vaaleanpunaisistä kengistä. 

Helsingin huvikumpu

  

Perjantaina oli kehityspäivä. Aamupäivällä Antisäätäjä Anni Perhon luento fiksusta ajankäytöstä. Iltapäivällä jakaannuimme ryhmiin ja seikkailimme Linnanmäellä. Hyvällä tuurilla sain tutustua neljään työntekijään, jotka eivät ennestään olleet minulle tuttuja. 

 

Lupasin tulla mihin laitteeseen vain, mikäli se on tiimin onni, kun olen aina ennenkin mennyt. Loppupäätelmä Taigan jälkeen on se, että siirrän tukihenkilön hommat seuraavalle sukupolvelle. Tomumajani parasta ennen päiväys on vanhentunut.

  

Tasapainoaistini meni sekaisin heti ensimmäisessä korkkiruuvissa. Sen lisäksi jalkani olivat turvapuomin alta kipeät pitkään. 

Huvikumpu jää valokuvaajan ulkoiluparatiisiksi muutamin poikkeuksin. 

Ei enää mitään rytinää tai vatkausta.

Kurnupäiset hupimaisterit vauhdissa. 

Itse en ole aikaisemmin osallistunut pelaamiseen, joten ihan mukava oli kokeilla näitäkin huveja. Hyviin tuloksiin pääsi kun sai tasaisesti keskivertopisteitä. 

Roihuvuoren kirsikkapuisto

 

Kävin iltakävelyllä Roihuvuoren kirsikkapuistossa. 

 

Puut olivat täydessä kukassa. Terälehtiä oli puissa, maassa ja niitä pyöri myös ilmassa. 

Joitakin lajikkeita oli vielä nuppusillaan. Ehkä ne kukkivat ensi viikonlopun juhlassa. 

 Puistossa oli kansainvälinen tunnelma ja useilla piknik-eväät mukana. Puut oli ympyröity ihmisillä, jotka ottivat itsestään tai muista kuvia puut taustanaan. Kun kantaa järkkäriä mukana, saa varautua siihen, että joutuu myös jonkun ryhmän kuvaajaksi. Vastavuoroisesti moni olisi ottanut kuvan myös minusta, jos olisin halunnut. 

Kävelin Herttoniemen metroasemalta puistoon ja puistosta Siilitien metroasemalle. Juuri sopiva iltalenkki. 

Kivimiesten euroviisut

 

 

Kivimiesten ajankohtaiset kannanotot kevätmuotiin.

Neonvihreä on näkynyt erikoisena ilmiönä laaja alaisesti vähän joka paikassa. Langat on myyty loppuun ja käsityöläisten kekseliäisyys huipussaan. Kaupalliset viritelmät hieman hämmentävät. 

Uskaltaako tässä ollenkaan todeta, että en ole kuullut Suomen euroviisukappaletta ollenkaan. En ole edes uteliaisuuttani sitä etsinyt kuunneltavaksi enkä aio viisuja katsoa tai kuunnella. Olen tainnut tulla vanhaksi. Tietysti jos äiti asuisi vielä kotona, kuulisin osan kappaleista muuta tehdessäni. 

Vuosaaren uudet tornitalot

 Oranssit talot ovat korkeampia kuin keltaiset, joissa niissäkin on yli 10 kerrosta. Ao. Artikkelin kuvasta laskin 23 kerrosta oranssiin taloon. Huh. 

Artikkeli: Vuosaaren satametrinen tornitalo /IndustryRadar Oy

Hyperionin Aurinkolahti / Colliersasunnot

Pienempi alue kuin Hangonsilta Hyvinkäällä, mutta pienen alueen talot tavoittelevat taivaita. En halua kävellä ylös kun hissi on rikki tai hätätilanteessa alas kun hissejä ei saa käyttää. 

Kukkakimppu palikoista

 

Töissä Agricolan päivän syntymäpäivää viettävä työtoveri taikoi herkkupöydän ja rakensi Lego-palikoista kukkakimpun. Netisä löysin kaktusruukkuja ja kukkapuskia vähän joka makuun isoille ja pienille rakentajille. 

 

Lunta kiskoilla

 No on sitä muuallakin, mutta asemalla sitä näkyi viivasuorana linjana kiskoilla. Kaunis päivä houkutteli auringon palvojat autotallin eteen kevään lämpöä ja valoa ihailemaan. Linnut sirkuttelivat ja mustarastaat pomppivat omia teitään. 

Aika

 

Kellojen siirron jälkeen ilta on venynyt ja aurinko kelluu taivaalla paljon pidempään. Aamuisinki valoa alkaa olla kiitettävästi. Osa valoisuudesta hehkuu valkoisesta maasta. Muuten kellojen siirto väsyttää sekä aamulla että illalla. Nukun 9 tuntia putkeen ja silti haluaisin nuijia kellon lyttyyn aamusella. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä pidemmän aikaa toipumiseen menee eikä sillä ole väliä, mihin suuntaan viisareita väännetään.

Voisko tämän turhan siirtelyn jo jättää pois?

Pussinsulkijakeittoa

 Elämän pienet arkiset ilot. 

Kirja: Windsorin solmu

Kustantajan esittelyteksti kertoo sen, mitä ajattelin tätä lukiessani: Hurmaavan hauska ja hämmästyttävän tarkkanäköinen kuvaus maailman kenties kuuluisimmasta ihmisestä - ja mitä yllättävimmästä yksityisetsivästä.

Windsorin linna, 2016. Illalliskutsujen jälkeen yksi vieraista löytyy huoneestaan kuolleena. Asian arkaluonteisuuden vuoksi tutkimukset yritetään hoitaa vähin äänin häiritsemättä hänen majesteettiaan.

Sophia Bennett (s. 1966) on aiemmin kirjoittanut lastenkirjoja ja yhden tietokirjan. Windsorin solmua kirjoittaessaan hän pääsi puheille kuningatar Elisabetia pisimpään palvelleen henkilökohtaisen avustajan kanssa, joka kiitteli käsikirjoituksen autenttisuuden tuntua. 

Syntyi Hänen majesteettinsa tutkimuksia -sarjan ensimmäinen osa, jonka kautta lukija astuu kuninkaalliseen sisäpiiriin Buckinghamin palatsin käytäville ja Windsorin linnan puutarhaan ja tutustuu ihmisiin julkisivun takana, fiktion keinoin.

Sarjan seuraava osa on ilmestynyt: Kolme koiraa haudattuna. Odottelen pokkarin julkaisua. Erinomaista luettavaa työmatkoilla kun kaipaa kiireisen työpäivän jälkeen aivot narikkaan fiilistä. 

Jouluikkunat

Lasten joulukuvaelman lisäksi Stockmannin muutkin ikkunat ovat saaneet kausisomisteet. Ihailin näitä koristebaakkelseja, joissa on käytetty mm. siemenhelmiä. 

 

Kausivalot

Jouluvalot ovat vallanneet Helsingin keskustan kadut ja rakennukset. 

 

Paasitorni

Kehityspäivät ovat sosiaalisia tilanteita, jotka syövät energiaani ylen määrin enemmän kuin niistä saatu anti siitäkin huolimatta, että sain tutustua upeaan vanhaan rakennukseen sitä valokuvaten ja päivä päättyi käsitöihin. 

Asiaan saattaa liittyä sekin, että jouduin pinnistelemään puolikuurouteni vuoksi. Kaksi ihmistä, jotka puhuivat mikrofoniin ja siltikään en saanut puheesta mitään selvää. Toisen ryhmätyön jutustelua jouduin vastaamaan arvaamalla kun en kuullut kysymyksiä. Jossain vaiheessa ei sitten enää jaksanut edes yrittää.

Aina kun esimiehet muuttuvat, samoja teemoja pyöritetään uudelleen ja työntekijät turhautuvat kohdatessaan vähättelyä eikä mikään muutu. 

Olen uupunut!

Pinkki joulutähti

Lokakuun nimipäivä kukka pinkille ladylle, jonka viherpeukalo kehittyi muiden taitojen hävitessä. 

 

Murre dna

Tein uteliaana jossain murretestin kun olen asunut pääkaupunkiseudulla koko elämäni. Vanhempani ovat molemmat maalta muuttajia ja arkikielessäni on vaikutuksia useilta murrealueilta. Huomaan itse käyttäväni arkikielessä sujuvasti kaikkia sanontoja sen mukaan miten mukavammalta tuntuvat. Myös Pohjanmaan alueen kirjallisuuden lukeminen on tarttunut sanavarastooni. 

Päämurre onkin Uudenmaan alueen puhekielessä yleisessä käytössä olevat sanat.

Sen lisäksi sanavarastooni koostuu seuraavista alueista:

20 prosenttia kaakkoismurteita.

20 prosenttia savolaismurteita.

13 prosenttia hämäläismurteita.

13 prosenttia Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteita.

13 prosenttia lounaismurteita.