Maastoutuminen

 Lähes vuosi sitten törmäsin skuuttiin ja hajotin silmälasini. Nyt sellainen on jälleen maastoutunut nurmikkoalueelle. Välillä se oli makuullaan pitkässä ruohikossa, toisinaan seisoskeli viattoman näköisenä kunnes yhtenä päivänä se oli kadonnut kokonaan ja nurmikko oli leikattu matalaksi. 

Kastumatta kotiin

 

Töistä lähtiessä näytti tältä.

Hieman jännitti, että ehdinkö alta pois ennen sadekuuroa.

 Kotimaisemissa näytti tältä ja asvaltti oli märkä, joten jossain kohtaa oli satanut, mutta ei juuri silloin kun kävelin ulkona. 

Kevään kukat

 

Onnittelukortti

 Jotkut syntymäpäivät muistan aina ihan liian pienellä aikataululle, joten ne on kyhätty sillä hetkellä saatavissa olleista aineksista: keräyspaperiroskiksesta löydetystä askartelukartongista, tarroista ja talvella väritetyistä puuvanerikukista. Korttipohjia sattui olemaan repusta ja runo löytyi Positiivareiden sivuilta.  

Hämähäkinverkko

 Aurinko paistoi sopivasta kulmasta ja hämähäkin taitava kudelma tuli näkyviin saunamatkallani. 

Neiti Kesäheinä

Neiti Kevätheinä Kaivokukan näyteikkunalla Rautatientorin metroasemalla. 

Värikäs länsitaivas

 

Kotikorttelin kevät

 Meren rannalla kevään kehitys on hieman hitaampaa. 

Hyvinkään kirsikat

 

Parantolan puistossa kirsikkapuut ja vaahterat kukoistavat. 

Heijastuksia

Eilisen lätäköistä aurinkoisen päivän peilauksia. 

Kirsikka kukkii

 

Vihreä poksahdus

Lämpöä, valoa ja vettä ...

lehtiä, kukkia ja nuppuja.

 

Vappuaaton pihlajat

 

Sinisest kukat valtaavat maan

Ensimmäiset kevään kukkaset.

 

Hörökorvat

Muissa puissa näkyy hiirenkorvia, mutta metroaseman ja kerrostalojen suojassa on koivu, jossa lehdet ovat jo muotoa hörökorvat. Samasta puusta tippuu viimeisimpänä lehdet syksyisin. 

 

Lekamiesten tausta

 Hotelli on kadonnut kolmen sepän takaa ja uusi pytinki noussut tilalle. 

Harmaa päivä

 Harmaata, vettä sataa ja lumi alkaa olla muisto vain. Suurin osa kävelyteistä on hiekalla tai asvaltilla, mutta kotikorttelin murheenkryynit ovat joka talvi samat. Joko kotiovet tai korttelipihan hiekkatie. Virallinen katuosoite on tähän aikaan vuodesta aina varjossa, joten se sulaa kaikkein hitaimmin. Oikopolut korttelipihan poikki eivät kuulu talvikunnossapitoon, joten lumi ehtii jäätyä muhkuraiseksi jääkentäksi, joka on kaikkein vaikein ylitettävä piikkikengilläkin. 

Kylmä kevät, pitkä kukinta

 

Se hyvä puoli kylmästä keväästä on, että kirsikkapuiden kukintaa on saanut seurata useamman viikon. Ensin kaksi viikkoa nuppuaihioita ja saman verran kukkia. Sama pätee muihinkin kukkiviin kasveihin. 

KivaPäivä

Tiistaina olimme työpoppoon kanssa viettämässä KevätKivaa. Sää oli hyytävän kylmä, joten pääosin söimme ja juttelimme keskenämme. Ehdottelin omalle lounaspöydän syöjille lounaan ja kahvittelun väliin lämmintä visiittiä Sinebrychoffin kotimuseoon, jonne ei tarvitse maksaa sisäänpääsyä. Ilme oli sama kuin tässä Athenan sylissä olevassa Medusan päässä. Kävin sitten yksin museossa kun muut menivät kotiin. Antiikin sankareiden herkullinen kattaus. 

Sinebrychoffin kotimuseossa kliivia kukkii usein siellä käydessäni. Nyt edellisestä käynnistä on hieman vierähtänyt, sillä uuden työn opettelu on vienyt mennessään.

 Kerrostalon kokoinen paatti Hernesaaressa.

Hämäriä rakennelmia

 Työmatkani varrelle on ilmestynyt hämäriä rakennelmia sinne sun tänne. Olisiko penkin tai muun rakennelman alustoja. Tämä oli nimittäin puistossa.