Kastumatta kotiin

 

Töistä lähtiessä näytti tältä.

Hieman jännitti, että ehdinkö alta pois ennen sadekuuroa.

 Kotimaisemissa näytti tältä ja asvaltti oli märkä, joten jossain kohtaa oli satanut, mutta ei juuri silloin kun kävelin ulkona. 

Hyvinkään kirsikat

 

Parantolan puistossa kirsikkapuut ja vaahterat kukoistavat. 

Heijastuksia

Eilisen lätäköistä aurinkoisen päivän peilauksia. 

Lumi tuli ja meni

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä satoi lunta, joka suli yöpakkasista huolimatta seuraavana päivänä pois. Maanantaina lumesta ei enää näkynyt kidettäkään. Lämmin henkäys sulatti kaiken pois sunnuntain aikana. Lumesta janoinen luonto sai toviksi vettä. 

 

Aamutaivax maanantaina

 Aamu aurinkoinen ja kaunis, mutta iltaan mennessä sää oli jo toisenlainen.

Pinkki taivas

 

Oranssi iltataivas

 

18.56

Huomasin illalla, ettei vielä ollutkaan pilkkopimeää, vaikkei lumi ollutkaan enää valaisemassa maismaa.

 

Harmaa päivä

 Harmaata, vettä sataa ja lumi alkaa olla muisto vain. Suurin osa kävelyteistä on hiekalla tai asvaltilla, mutta kotikorttelin murheenkryynit ovat joka talvi samat. Joko kotiovet tai korttelipihan hiekkatie. Virallinen katuosoite on tähän aikaan vuodesta aina varjossa, joten se sulaa kaikkein hitaimmin. Oikopolut korttelipihan poikki eivät kuulu talvikunnossapitoon, joten lumi ehtii jäätyä muhkuraiseksi jääkentäksi, joka on kaikkein vaikein ylitettävä piikkikengilläkin. 

Aamu aurinkoinen

 En ehtinyt ottaa kuvaa värikkäästä auringonnoususta, sillä nastakengistä huolimatta muhkurainen jääkenttä oli haastava ylitettävä. Viikonloppuna sulanut vesi oli valunut alarinteeseen eikä kuluneet nastat purreet muhkuraiseen maahan. Jäinen osuus oli sen verran pitkä, että pelkäsin myöhästyväni junasta. Jäi kuitenkin vielä viisi minuuttia ja juuri sopivasti aikaa ostaa junalippu. Asemalle tullessa muhkuraiset pilvet olivat jo peittäneet taivaan ja auringonpaisteesta jäljellä vain aavistus. 

Piikkikengät jalkaan

Nopea lämpeneminen sulatti epävirallisen lumensyvyysmittarin sekä yläpuolelta, että tasotunneleina.

Lumi suli ikäväksi jääkentäksi. Edellisen päivän monimuotoisen sään vuoksi hyppäsin aamulla piikkikenkiin. Hyvä niin, teiden liukkaus vaihteli lumesta jäähän ja osittain asvalttiin.

Eilen satanut lumi oli tänään kasattu vuoreksi korttelipihan puiston alkuun ja kerrostalon päätyyn. Korkeutta oli enemmän kuin minulla mittaa.
 

Vettä joka olomuodossa

Aamulla paistoi aurinko, mutta aamupäivällä alkanut lumisade muuttui rännän kautta vesisateeseen.

Ikkunaan iltapäiväksi jämähtäneet jäämuodostelmat sulivat pois auringonlaskun jälkeiseen vesisateeseen.

 

Aurinkomaalia lumisella tiellä

 Aurinkoinen aamu ja luminen tie. Niin kylmää, ettei kaukolämpöputki riitä pitämään tietä sulana. Tosin luminen tie ei ole liukas, kuten muina talvina muhkurainen jääkenttä. 

Jääkukkia

 Aurinko paistaa yöllä jäätyneen lasin läpi. 

Vaihtopysäkki

Kun hyppää ajatuksissaan väärään metroon ja löytää itsensä Kontulasta, matkustetaan takaisin kaupungin suuntaan ja vaihdetaan suuntaa Siilitiellä, jossa kävelymatka laiturilta toiselle on optimaalinen ja säältä suojattu. 

Lumiset puut

 Lumisateen jälkeen maailma on pumpulinen.

Aurinkoinen talvipäivä

 Saunasta ulos astellessani, aurinko paistoi ja hehkutti punatiilitalon seinää muuten niin valkoisessa maisemassa. 

Pöperölumi

 Aamun työmatka lumipöperössä kahlaten. Ihan sama, mitä kautta olisi kävellyt, alkumatka kahlaten. Ajotiellä ei viitsi kulkea. Kovasti helpotti kun pääsi umpikujilta pääväylille. 

Lumimittari 2

Töissä parveke kalusteineen toimii sääasemana etenkin talvisin lumen määrässä. Ylin kuva 15.1.

                        26.1. Osin jo auringon pehmentämät ja sulattamat lumipyramidit.

                                       Ja parin päivän lumituiskun jälkeen 12.2.

Lumipyörrepöperö

 Uudet pihavalot ovat niin kirkkaat, että tuulessa pyörivät lumisade näkyy hyvin valoa vasten. Kun lunta sataa koko päivän, ei aurauskalusto ehdi joka paikkaan ja lumidyyneissä kahlaaminen oli ajoittain haastavaa. Onneksi ajoväyliä aurataan enemmän.