Kuva Rastilasta muutaman vuoden takaa.
Saunamaiset tunnelmat työpaikalla eikä aivosumu ole kaukana. Työ sujuu hitaasti. Toiminnan esimies tiesi tilanteen, joten ehdotteli etätöitä tai saldovapaata loppuviikoksi. Koska etätyöt kotona kaatuu samoihin tunnelmiin, päätin siirtää ensi viikon saldovapaani torstaille ja siirtyä Hyvinkäälle juhannuksen viettoon.
Avasin eilen ensimmäisen kerran kanslian hehtaari-ikkunan. Leveyttä on metri ja korkeutta kaksi. Tuulenpuuskat viilensivät olotilaani puoli kahteen asti. Sen jälkeen aurinko alkoi paistaa pilviharson takaa suoraan ja seinän pinnan ulkolämpötila kohoaa korkeammaksi kuin sisällä, jossa jo on monen päivän lämpö.
Eilen lähdin fysioterapiaan heiluttelemaan nilkkaani kevennetyssä muodossa, lue rutkasti tasapainoharjoituksia. Illalla luin Twitterissä, jossa säätieteilijät ovat aktiivisia, että kyseessä oli Keski-Aasian pölypilviä. Vau, Saharan hiekkaa helmikuussa ja Gobin (?) autiomaan pölyä kesäkuussa.
Tänään ilma on ollut kuin seinä. Lähdin aamulla kotoa aikaisin, mutta töissä olin vasta puoli 9. Työmatkaan meni yli tunti. Kiitos puuttuvan onnikan, seisoin pysäkillä melkein puoli tuntia. Seurasin säätutkista ukkoskuuron etenemistä. Kun taivas meni pilveen ja ilmavirtaus jähmettyi, tuli kiirus. Kamat kasaan ja taivallus läpi kuuman kostean seinän kohti juna-asemaa. Taivas synkkeni etelän suunnalla ja jostain kaukaa tuoksui vesi.
Onneksi Hyvinkään juna oli myöhässä. Ehdin ostaa lipun ja seisoa tovin pysäkillä. Etelän taivaanrannassa alkoi vilkkua. Junassa tilasin noutajan Hyvinkään asemalle. Koko matkan seurasin rintaman etenemistä ikkunoista. Länsitaivas oli musta. Itätaivas kellertävän harmaa.
Jokelassa itäisen maiseman puut kiemurtelevat. Lännessä metsä ja taivas olivat molemmat mustia, hieman eri sävyisiä vain. Pellon kohdalla maiseman halkaisi salama. Rysäys kuului saman tien. Asemalla alkoi ikkunoihin osua pisaroita. Kaivelin kassista lippiksen päähän ja retkeilijän sadetakin, joka suojaa hiustupsusta lantioon.
Taivaallinen vesihana aukesi samalla hetkellä kun astuin junasta ulos Hyvinkään asemalla. Popot ja sukat kastui, samoin mekon helma. Rytinää kesti vajaa puoli tuntia. Satoi rankasti vettä ja oksia. Vilkkui ja rytisi. Ilmeisesti lähinaapuristossa kaatui puu, koska moottorisaha soi aikansa. Kadulle muodostui väliaikainen järvi, sillä vettä tuli enemmän kuin havunneulasten ja muun luonnon jätteen tukkima viemäri jaksoi vetää.
Sisällä on edelleen kohtalaisen lämmintä, vaikka parvekkeen ovi sekä ikkunat olohuoneessa ikkunat olohuoneessa ja keittiössä ovat ääriään myöden auki. Lämpöä varastoivat kiviseinät hehkuvat edellisten hellepäivien lämpöä. Ihana kesäinen raikas veden tuoksu valloittaa nenää. Karkuun juostessa se ei ilahduta, mutta sateen suojassa siitäkin on ilo nauttia.
Huomiseksi on luvassa lisää samaa lajia. Tällä viikolla on joka päivä luvattu seuraavaksi viileämpää, mutta toistaiseksi lämpötilat ovat vain kohonneet. Neljä tuntia ukkoskuuron jälkeen aurinko alkoi paistaa pilvien lomasta.