Kevätkiva

Kesäkuun kokouksen jälkeen lähdimme Harjun Moriin. Söimme siellä lounaan (tomaattikeitto ja salaatti), johon kuului jälkiruoaksi kahti/tee ja kasvisjäätelö. Ruoka oli hyvää! Morilla on tarjolla myös musiikkia, kuvataidetta, käsitöitä sisällä tai ulkona. 

Harjun Mori: 

•  Harjun vanhasta ruumishuoneesta uudenlainen kulttuurikeidas kesäksi 
  
• Stadissa.fi/Harjun Mori
• Harjun Moria voi seurata Facebookissa, Instagramissa tai Tiktokissa.

Muikkuja

Onneksi oli kymää ulkona. Ostin torstaina muikkuja ja paistoin ne perjantaina syöden niitä viikonlopun ajan. Viimeiset nautiskelin leivän päällä. Ehdi pohtia kalakukon vääntämistä, mutta kaapista puuttui loput ainekset. Pakastimessa olisi ollut muutama ruisleipä, mutta loput olisi pitänyt latoa pellille ilman kuorta.

 Pikkukaloja ei ole aina saatavissa. Siksi niistä lähtee aina viesti pikkukalojen ystäville. 

Välipaloja

 Unohdin tänään ostoskassin kotiin ja kassissa iltapäivän hedelmät sekä vesipullon. Tietysti juuri tänään matka kävi kierrätyskeskuksen kautta. Ostin eurolla itselleni ämpärin, johon sain pakattua lasipurkit ja uunivuoan sekä muutaman pokkarin.

 

Kaikenlaista säätä

Katselin parvekkeelta, että maa on kuivunut edellisen kuuron jäljiltä ja aurinko paistaa siniseltä taivaalta. Hyvä hetki käydä täydentämässä ruokakaapin sisältöä.  Ehdin kävellä puoli kilometriä kun urheilukentän päällä näytti tältä ja vähän edempänä oli vielä synkempää. Hetken jo mietin palatako takaisin, sillä jätin sadeviitan kotiin. Hetken tilannetta seuratessani, totesin, että pilvillä on sama suunta kuin minullakin ja ne liihottelevat nopeampaa tempoa kuin itse. Sen verran suunnittelin matkan uudelleen, että pujottelin kaupalle asti eri katosten kautta, jotta tarvittaessa voin jäädä odottamaan kuuron loppua. Kauppareissun aikana taivas oli selkeytynyt siniseksi eikä tarvinnut pelätä ylimääräistä suihkua. 

KivaPäivä

Tiistaina olimme työpoppoon kanssa viettämässä KevätKivaa. Sää oli hyytävän kylmä, joten pääosin söimme ja juttelimme keskenämme. Ehdottelin omalle lounaspöydän syöjille lounaan ja kahvittelun väliin lämmintä visiittiä Sinebrychoffin kotimuseoon, jonne ei tarvitse maksaa sisäänpääsyä. Ilme oli sama kuin tässä Athenan sylissä olevassa Medusan päässä. Kävin sitten yksin museossa kun muut menivät kotiin. Antiikin sankareiden herkullinen kattaus. 

Sinebrychoffin kotimuseossa kliivia kukkii usein siellä käydessäni. Nyt edellisestä käynnistä on hieman vierähtänyt, sillä uuden työn opettelu on vienyt mennessään.

 Kerrostalon kokoinen paatti Hernesaaressa.

Hannan omenat

 Hannan puutarhasta tuli hyvän tuoksuisia ja makuisia omenoita. Surautin nämä pari kerrallaan mehuksi. Lisäsin survokseen kanelia, inkivääriä ja mitä milloinkin sattui kaapista löytymään. Syyskuu alkoi aamuisin pirteästi. Jauhopeukaloni on kadonnut, joten tänä vuonna ne eivät siirtyneet piirakaksi. 

Variksen aarre

 

Autot häiritsevät harakan jugurtin juomahetkeä.

 Pitkän taistelun ja monen auton jälkeen löytyi pitävä ote, jolla purkin sai siirrettyä turvallisempaan paikkaan. 

Kurpitsat

 Halloween somistettu kurpitsat hämähäkkeineen ja lepakoineen ovat saapuneet kauppoihin kuukautta ennen määräpäivää. Onneksi ääniefektit puuttuvat. 

Häät

 

Kummatytön häät

Hyvin järjestetty tilaisuus

Olkoon liittonne kaunis
kuin kukkiva puutarha ja
sydämenne rakkautta täynnä.

 

Eläimet työssä

 

Vuosaaren Columbusksen K-marketissa pehmoapina tekee usein töitä hevi-osastolla. Hän on erikoistunut banaaneihin ja jaksaa poseerata iloisin mielin kameralle. 😉

 Myös kimalaisilla on kiire kerätä mettä talteen. Kallionauhus aloitti kukinnan viimeisenä. Iso kukka mahdollistaa työn teon rinnakkain. 

Leipäkukkosia 2

 

Tänään ehdin ottaa kuvan aikaisemmasta työvaiheesta.

• Ruisleipää mieltymyksen mukaan.
• Voitele leivät, asettele pekonit ja muikun.
• Tuuppaa voideltu kansi päälle (saa laittaa pekonia kalan ja kannen väliin).
• Kääri leivät folioon ja "paista" uunissa 175 asteen voimalla pari tuntia.

Leipäkukkosia

Isä löysi netistä leipäkukkosten ohjeen. 

Sitä testattiin heti kun saatiin muikkuja kaupasta.

Ruisleipien väliin laitettiin muikkujen lisäksi pekonia. 

Kukkoset käärittiin folioon ja tuupattiin uuniin.

 Kukkoset tuoksuivat kalakukolle paistuessaan ja maistuivat myös.

Leipäkukkoset ovat ruokaisa välipala. Sain yhden evääksi ja söin lounaaksi seuraavana työpäivänä enkä kaivannut syötävää iltapäivän aikana ollenkaan. Nami nami. 

Leipäkukkojen teko-ohjeet videon kera. 

Siemenet

 Olen parina iltana syönyt mandariineja, joissa pääosissa ovat olleet siemenet, jotka ovat vallanneet koko hedelmäsiivun tilan. Vain mandariinin makuista mehua on jäänyt hampaiden väliin. Olenkin ihmetellyt kun pitkään aikaan ei siemeniä ole ollut, mutta pitääkö koko kauden siemenet tunkea pariin hassuun hedelmään. 

In memoriam

 

 

Suru on kuin vuotava reppu. 

Ajan kanssa kevenee ja muistot jäävät.

Lohjansaaren syksy 2015.

Puuhanainen 1940-2023.

Luomu ruissydän

Viime jouluna poikkesin Sahamäen omassa k-marketissa ja valikoin jouluherkkuja. Nämä ruissydämet tuoksuivat nenään ja nappasin pussillisen mukaani. Hyviltä ne maistuivatkin ja niistä tuli isäni suurta herkkua. 

Nyt ostan niitä pari pussillista kerrallaan. Toinen pussi jää leipälaatikkoon ja toisen pakkaan pakasteeseen leipäpari /pussi. 

Kiitos Heinolaan Pekan leivälle, jonka joulutortut olivat juhlapyhän parhaan makuiset. 

Pekan leivän herkkuja löytyy satunnaisesti myös Vuosaaresta, mutta usein ne ovat jo loppuneet siihen mennessä kun ehdin kauppaan. Muutkin ovat hyväksi havainneet. 

Pussinsulkijakeittoa

 Elämän pienet arkiset ilot. 

Valoilmiö

Outo valoilmiö paistoi suoraan hetken suoraan silmiin. Ensin takavasemmalta heijastusten kautta ja sitten ikkunan kautta kunnes kiersi kulman taakse. Kävin laittamassa pöperön lämpiämään ja hoidin qin virtauksia samalla. 

 

25.

 

Paletin joulukortti vuodelta 2008,

Originaali Kaisa Rekinen

Rauhallista Joulun aikaa.

Metsän aarteita

Aamupäivällä alakerran naapuri toi rasiallisen mustikoita. Illalla kakara-aikojen kaverini toi laatikollisen kantarelleja, viinirypäleitä ja oksallisen tyrniä. Tyrnit napsin mustikkakuppeihin ja ne syötiin heti. Sienet putsattiin porukalla pakasterasioihin ja yksi rasiallisen syötiin sunnuntaina aterian lisukkeena. 

 

Hillopulla

Laiskan emännän köyhät ritarit eli pullaviipale mansikkahillolla. Nämä piti mennä äidille, joka pisteli poskeensa minun hillottoman viipaleen.