En muista, mistä olen nuo ruskehtavat helmet joskus ostanut. Saattaa myös olla, että ne alunperin ovat olleet hieman oranssimmat, mutta tummuneet matkalla. Ylläriksi ne muuttuivat sillä hetkellä kun auringonvalo sattui pilkahtamaan pilven raosta. Helmistä välähti hohto, jonka sain toisinnettua myös salamavalon avulla ja tietystä kulmasta tulevalla tavallisen lampunkin valolla.
torstai 31. toukokuuta 2012
Asahi - suomalainen aamuvoimistelu
Kävin tänään Asahi liikunnan esittelytunnilla. Sen järjesti Pääkaupunkiseudun Seläkäyhdistykset työnantajani selkäliikuntaryhmälle, jonka vieraileva jäsen olin tänään. Kiitos ahkeran taijin harjoittelun selkäni harvemmin oikuttelee. Siksi pääsin tutustumistunnille. Minulta kysyttiin, tiedäkö mitään asahista. En oikeastaan muuta, paitsi että liikkkeiden pohjalta löytyy lainauksia vähän sieltä sun täältä, mm. itämaisista lajeista.
Asahin taustalta löytyy suomalaisia asiantuntijoita: Timo Klemola ja Ilpo Jalamo, joilla on kamppailulaljien taustaa, urheiluvalmentaja Keijo Mikkonen ja erikoislääkäri Yrjö Mähönen, jonka ohjauksessa tänään olimme. Liikkeet olivat hyvin yksinkertaisia, mutta tehokkaita. Moni oli ennestään tuttuja qi gongista ja taijista, mutta tasapainoliikkeet olivat monialaisempia ja paljon tehokkaampia. Ohjaajalta tuli paljon kehuja kun asentomme epäonnistui ja menetimme tasapainon. Se kuulemma tekee eetvarttia tasapainoelimelle ja hermoradoille =D.
Perusasiat luntattu ohjaajan esitteestä:
- Sopii kaiken ikäisille ihmisille riippumatta liikuntatottumuksista.
- Parantaa jalkavoimia ja tasapainoa.
- Rentouttaa ja kuntouttaa niskahartiaseutua ja selkää.
- Parantaa työergonomiaa sekä lievittää stressin oireita.
- Liikkeet tehdään rauhallisen hengityksen tahdissa. Mieli rauhoittuu. Runsas hengitys hapettaa veren hyvin.
- Koko keho on mukana yksittäisissä liikkeissä - kehon liikunta koordinoituu harmoniseksi.
- Mieli on mukana harjoituksissa, esim. mielikuvien avulla eikä vaeltele töissä.
- Harjoituksen tuottama henkinen rauhallisuus ja ruumiillinen rentoutus siirtyvät arkielämään.
- Niska-hartiaseutua lähinnä rentoutetaan. Jalat vahvistuvat ja selkä kuntoutuu.
- Tasapainoa ja asentoergonomiaa harjoitetaan.
- Kehon tuntemuksiin "ankkuroitumalla " saadaa mieli rauhoitoittumaan. Tällöin stressaavat ja esiintymiskuumetta aiheuttavat ajtukset poistuvat mielestä.
- Erikoisvarusteita ei tarvita. Työvaatteet sopivat harjoitusasuksi. Lyhyt harjoitus ei hikoiluta niin paljon, että tarvitsisi käydä suihkussa.
- Menetelmää voi harjoittaa missä vain. Jopa muutamassa minuutissa saa töiden lomassa vointinsa hallintaan, kunhan menetelmän oppii.
maanantai 28. toukokuuta 2012
Kasvitieteellinen puutarha
Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha on yksi lempipaikkojani Helsingissä. Parhaimmillaan se on tietysti vihreään vuodenaikaan, mutta myös talvisin se on valokuvaajan silmälle erittäin inspiroiva valokuvien lähde.
Joskus käyn kasvihuonessakin, mutta vielä useimmin vaellan ihailemassa kukkien väriloistoa ja lintujen laulua. Eilen linnut lauloivat kilpaa maailman muusikoiden kanssa. Unohdin sen kokonaan. Mietin vain paikkaa, jonne on kiva mennä aurinkoisena sunnuntai päivänä kävelylle.
Kivikkopuutarhassa on kielojen meri ja tuoksu on huumaava auringon lämmössä.
Talvisin on varauduttava kahlaamaan lumihangessa sillä kaikkia polkuja ei ole aurattu. Talven valossa kimalteva lumi ja jää sekä talventörröttäjät kuitenkin kruunaavat kunnon kohentamisen ohella lumessa kahlaamisen. Aurinkoinen pakkaspäivä on timanttia, mutta muussakin valaistus ja lumisade sykähdyttävät.
Kähröt ovat upeita kesäisin, mutta ilahduttavat myös talvisin tupsuillaan.
Joskus käyn kasvihuonessakin, mutta vielä useimmin vaellan ihailemassa kukkien väriloistoa ja lintujen laulua. Eilen linnut lauloivat kilpaa maailman muusikoiden kanssa. Unohdin sen kokonaan. Mietin vain paikkaa, jonne on kiva mennä aurinkoisena sunnuntai päivänä kävelylle.
Kivikkopuutarhassa on kielojen meri ja tuoksu on huumaava auringon lämmössä.
Tuliset tulppaanit
Kesäisen aurinkoisten ja lämpimien kävelyretkien aikana ihailin kaupungin kukkivia puistoja. Auringossa värit saavat uuden loisteen.
Sattumalta olen tehnyt tulppaanien värimaailmaan sopivat kaulakorut.
Punavalkoinen koru on tehty jo maaliskuun helmeilyillassa ja inspiraatio on koottu Idän Helmen valikoimasta. Kotivarannoista mikään ei herättänyt mielenkiintoa.
Siemenhelmitekniikoiden opettelu on herätellyt uinuvaa inspiraation lähdettä samalla kun pitkä loma ilman pakollisia menoja on tehnyt hyvää tiukkaan aikataulutetulle arjelle.
Tunnisteet:
helmityöt,
helsinki,
kaulakorut,
kukat,
loma,
luonto,
valokuvaus
keskiviikko 23. toukokuuta 2012
lauantai 19. toukokuuta 2012
Helmipötkö
Helmipötkö, jonka runkona on 6/0 siemenhelmiä erikoismiksinä. Kokeilin kaksinkertaisella langalla ja siitä tuli aika jäykkä. Pötkön pituus on 13 cm eli liian lyhyt oikeastaan kaikkeen. Pohdin jatkamista, mutta en halunnut niin jäykkää kaulakorua ja tiesin langan arvioinnin melko hankalaksi, joten etsin sopivan sävyisen foliohelmen ja tuuppasin sen ja korunosien avulla lisäpituutta. Pienet ja kapeat luuni sujahtavat renkaaseen ilman lukkoakin. Kaulakoru mukautuu kaulan kaarteisin paremmin yksinkertaisella langalla... tai siis minun mielestäni se tuntuu mukavammalta niin. Jämävarastostani löytyi sopivan mittainen 1 mm paksuinen nahkanauha, jonka pujotin pötkön sisään.
Korukoplan simenhelmihaasteesta pieni lumipallo lähti vyörymään ; )
perjantai 18. toukokuuta 2012
torstai 17. toukokuuta 2012
Jonottamisen mestarit
Venäläisten kaupassakäyntitekniikka aattoillan jonotuksessa: Kolme miestä (isä ja kaksi poikaa) asettui reunimmaiseen sisääntuloporttien viereiseen jonoon noin joka kolmannen ihmisen väliin jonottamaan. Sillä aikaa perheen naiset (äiti, isoäiti ja kaksi tytärtä) jakoivat kauppalistan ja pinkaisivat eri suuntiin.
Koko jono seurasi mielenkiinnolla tilanteen kehittymistä. Hedelmät, vihannekset, leivät yms. siirtyivät vikkelästi koreihin, jotka odottivat kassajonossa. Isällä oli toinen lunttilista, jonka mukaan hän ohjasi apua puuttuvien ostoksien haravointiin. Sotkuisesta venäjän kielestä ymmärsin sanat mama ja baabuska, joka lyllersi paikalle toisen tyttären kanssa kun pakkasin omia ostoksiani kassiin. Hän jäi jonoon, mutta tytär lähti avittamaan äitiään.
Edessäni ollut nuori mies poistui takaisin jonon hännille, koska kaikki ostokset eivät olleet saapuneet hänen kassavuorollaan. Astuivat kauppaan suurin piirtein samaan aikaan kun minä tulin kassajonoon ja ehtivät vielä samaan metroon pulisemaan.
Venäläiset ovat vissiinkin jonottamistekniikan mestareita?
Tunnisteet:
helmityöt,
ilmiöt,
kaulakorut,
korut,
sininen
sunnuntai 13. toukokuuta 2012
Korut kankaan mukaan
Tein pari korua äidilleni kahden nutun perusteella. Niihin ei löytynyt sopivaa somistetta. Värisommitelmat saivat aikaan kovan kontrastin puvun murrettuun sävyyn. Tällä kertaa en ehtinyt kasata helmiä kotona, joten napsin valokuvan perusteella tekemäni ostokset ja muutaman muun sopivan pussin mukaani työvälineiden ja korunosien kera. Eilen istuimme olohuoneen ison ikkunan äärellä ja sovittelimme hemiä kankaille. Toinen on jännä keväisen harmaan vihreä (joka näyttää kuvassa aivan harmaalta). Toinen on vaalea, joka valon vaihtuessa näyttää aina eri sävyiseltä. Nämä helmet sopivat molempiin.
Nyt tiedän miksi olen jemmanut noita ihania vihertäviä fasettihelmiä pitkän aikaa. Ne ovat odottaneen sopivaa seuraa ; ) Faseteista en muista, mistä olen ne hankkinut (epäilen kuitenkin Nanaa, jolla oli kauppa Helsingissä), mutta muut vihertävät kaunokaiset Perciosan jännän vihertävistä kristalleista perunaan ja pieneen kolikkoon on hankittu Idän helmestä.
Tunnisteet:
helmityöt,
juhlat,
kaulakorut,
korut,
vihreä
Äitien päivä
lauantai 12. toukokuuta 2012
Maamakkarat
Viikon alussa haavan norot valtasivat pihapiirin ja maa näytti ilta-auringossa matojen paratiisilta.
Torstaina sateen jälkeisellä kävelyhortoilullani meinasin astua lihavan tappipäisen onkimadon päälle. En ikinä ole nähnyt noin isoa etanaa, piituutta melkein viivoittimen verran eli noin 20 cm. Eilen illalla etsin netistä tietoa maamakkarasta. Kyseessä on kotoperäinen Ukkoetana, joka viihtyy metsissä ja syö hajoavaa kasvisaineistoa ja sienirihmastoa. Se ei ole rauhoitettu, mutta kehoitetaan jättämään rauhaan. Se ei ole puutarhojen tuholainen kuten pienempi punertava serkkunsa Espanjan siruetana, joka on voikukkien ja haapojen sukua ja pitää hävittää (Ympäristökeskus).
Torstaina sateen jälkeisellä kävelyhortoilullani meinasin astua lihavan tappipäisen onkimadon päälle. En ikinä ole nähnyt noin isoa etanaa, piituutta melkein viivoittimen verran eli noin 20 cm. Eilen illalla etsin netistä tietoa maamakkarasta. Kyseessä on kotoperäinen Ukkoetana, joka viihtyy metsissä ja syö hajoavaa kasvisaineistoa ja sienirihmastoa. Se ei ole rauhoitettu, mutta kehoitetaan jättämään rauhaan. Se ei ole puutarhojen tuholainen kuten pienempi punertava serkkunsa Espanjan siruetana, joka on voikukkien ja haapojen sukua ja pitää hävittää (Ympäristökeskus).
perjantai 11. toukokuuta 2012
Kukkuu
Torstaina aamupäivän sadekuuron jälkeen lämpö kohosi kesäiseksi. Niillä paikoilla, joihin tuuli ei osunut ja lämpö kuivasi luontoa, tuntui kuin olisi kävellyt kasvihuoneessa. Keväisessä paahteessa tuomi aukaisi nuppunsa kukkaan ja ojan pientareella kukkivat pienet lemmikit ujosti. Linnut kilpailivat lauluillaan ja kaiken ylle kohosi kirkkaasti käen kukunta. Uskomatonta, mitä pieni vesisade ja lämmin auringonpaiste saavat aikaan vain yhden päivän aikana. Vihreä poksahdus ei ihan yhtä kylläisenä riittänyt kotipihalle, mutta meri hieman hillitsee vihreää silausta.
Tunnisteet:
kamut,
kevät,
kukat,
loma,
luonnonilmiöt,
luonto,
matkailu,
sarjakuvat,
Suomi,
sää,
ulkoilu,
vihreä
sunnuntai 6. toukokuuta 2012
Kevätkukkasia
Kevät kukkamattoina peittää maan, puut ja kukkapenkit.
Päivän taijisarjat tehty kukkasten kirjomissa puutarhoissa.
perjantai 4. toukokuuta 2012
Kivipisarat
Ainakin kolmen vuoden suunnittelun ja kokeilujen tuloksena syntyi siemenhelmistä, turkoosipisaroista ja -palleroista tämä tuubi, joka pujotellaan hopeiseen kaulapantaan roikkumaan.
Alussa oli pussi, jossa oli yhdeksän eri muotoista ja väristä pisaraa. Muistelin varastostani löytyvän turkoosin värisiä pyörylöitä, joista osa saattaa olla myös howliittia. Ajatuksia, suunnitelmia ja piirroksia sinkoili sähköpostilla ja tekstiviestillä läntisen Espoon ja itäisen Helsingin välissä. Taidettiin välillä piirrellä ihan nenätystenkin. Sitten jossain mutkassa löysin 6/0 siemenhelmet. Samoihin aikoihin ilmestyi kuvioihin panta.
Tuubien rakennustyöt alkoivat. Jokaisesta tehtiin 10 cm pätkä taivutus- ja pujotustesteihin. Peyotepisto osoittautui notkeaksi ja joustavaksi rakennelmaksi. Eräänä televisioiltana, jolloin ohjelma sattui olemaan musiikkipitoista, ompelin helmet tuubiksi ja pisarat siihen roikkumaan.
Harjoitusmateriaalina käytin lasipisaroita. Projektilla ei ollut kiire, mutta sijoitin helmet siten, että ne tulivat aina sopivasti vastaan kun pohdin, mitä seuraavaksi tekisin. Siemenhelmet ovat vihertävämpiä kuin valokuvassa.
Alussa oli pussi, jossa oli yhdeksän eri muotoista ja väristä pisaraa. Muistelin varastostani löytyvän turkoosin värisiä pyörylöitä, joista osa saattaa olla myös howliittia. Ajatuksia, suunnitelmia ja piirroksia sinkoili sähköpostilla ja tekstiviestillä läntisen Espoon ja itäisen Helsingin välissä. Taidettiin välillä piirrellä ihan nenätystenkin. Sitten jossain mutkassa löysin 6/0 siemenhelmet. Samoihin aikoihin ilmestyi kuvioihin panta.
Tuubien rakennustyöt alkoivat. Jokaisesta tehtiin 10 cm pätkä taivutus- ja pujotustesteihin. Peyotepisto osoittautui notkeaksi ja joustavaksi rakennelmaksi. Eräänä televisioiltana, jolloin ohjelma sattui olemaan musiikkipitoista, ompelin helmet tuubiksi ja pisarat siihen roikkumaan.
Harjoitusmateriaalina käytin lasipisaroita. Projektilla ei ollut kiire, mutta sijoitin helmet siten, että ne tulivat aina sopivasti vastaan kun pohdin, mitä seuraavaksi tekisin. Siemenhelmet ovat vihertävämpiä kuin valokuvassa.
keskiviikko 2. toukokuuta 2012
tiistai 1. toukokuuta 2012
Muumipeippoja
... ja muita Wapun kummia juttuja ...
Muumipeipot tykkäävät maata selällään katossa ; )
Lasisydän kimaltaa nahkanauhassa kantajan kaulassa.
Muumipeipot tykkäävät maata selällään katossa ; )
Lasisydän kimaltaa nahkanauhassa kantajan kaulassa.
Taivaan tulet
Vappuaaton komeat taivaan tulet. Sain kävelyretkeltäni kyydin kotiin, mutta jäin sillalla jo pois, jotta saan napattua muutaman kuvan kauniista auringonlaskusta. Auringonlaskut ovat kuin ihmisten sormenjäljet. Jokainen on erilainen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)