3 minuuttia

 

Miten niin et ehdi puolessa tunnissa rautatieasemalle? 

Metrothan kulkee parin minuutin välein ympäri vuorokauden. 

Metrot eivät kulje ympäri vuorokauden. Arkisin liikene alkaa 5.30, viikonloppuisin ja pyhinä 6.30 ja päättyy 23.30. Yleisimmät vuorovälit ilmoitetaan aina välillä Itäkeskus-Tapiola. Mellunmäessä tai Vuosaaressa vuorovälit ovat lyhyimmillään aina vähintään 5 minuuttia. Ruuhka-ajan ulkopuolella vuoroväli vaihtelee 6-10 minuutin välein vuorokauden ajankohdasta riippuen ja 21 jälkeen illalla 10-20 minuutin välein. Vaikka matka-aika on 20 minuuttia Vuosaaresta Rautatieasemalle, pitää matkaan lisätä kävely asemalle ja mahdollinen ajankohtaan liittyvä odotus tai liikennehäiriöt. 

Optimaalinen työmatkani metrolla ja bussilla on noin 40 minuuttia, mutta joskus on käynyt niin, että kun olen lähtenyt tuntia tavallista aikaisemmin, olenkin perillä paljon tavallista myöhemmin. Bussivuorojen täsmällisyyteen saattaa vaikuttaa myös liikennöitsijä. Viime vuonna kuljetusyhtiö vaihtui ja kas kummaa, bussit alkoivat kulkea 99% aikatauluissaan.  Kuinka paljon harvenemiseen vaikuttivat korona-aikojen etätyöt tai liikennelaitoksen yhtiöittäminen, joka seurasi koronavuosia? Ainakin henkilötyövoiman vajeen vuoksi esimiehitys ei enää hyppää ohjaamoon vaan vuoroja peruuntuu, mikäli varakuljettajia ei ole takapäivystyksessä ole. 

Ymmärrän silti kaupunkien ulkopuolella asuvia, jos onnikkavuoroja on vain 1/suunta kerran vuorokaudessa. Oman maaseutukokemukseni mukaan bussivuoroja meni noin kerran tunnissa. Keskellä päivää oli noin neljän tunnin tauko ja yötauko oli noin kuusi tuntia. Viimeinen bussi lähti kaupungista 23 jälkeen ja sen jälkeen kotiin pääsi vain taksilla lähes 100x hinnalla, 

Metroliikenteessä kesämuutoksia

Harvemmin metroportaissa on näin paljon ihmisiä ruuhka-aikojen ulkopuolella tosin en yhtään tiedä, mitä kaupungilla tapahtuu tänään. Rautatieaseman metroasema on remontissa. Nyt pitäisi vaan muistaa kävellä oikeaan suuntaan ettei löydä itseään Espoosta. 

Harmaa taivas pohjoisen suunnassa. 

Onneksi vesi valui junamatkalla ja aurinko paistoi jälleen määränpäässä. 

Mitä jos ...?

 

 

Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen yhteydessä kauppakeskus Redissä on kierrätyskirpparimyymälä. Siellä bongasin katosta roikkuvan lasivalaisimen ja mielenkiintoisen seinämaalauksen.

Kävin katsomassa Paikan kirjatarjontaa, sillä metro kulki hetken pelkästään Mellunmäkeen ja keskustan suuntaan. Vietin vajaan tunnin ympärilleni katselemalla ja äidin kanssa puhelimessa jutellessa kunnes näin metron keulassa kotikaupunginosani nimen. Ja toki pari kirjaa lähti mukaani. 

Tähdet, tähdet

Kylmä tuuli ja sää, meinasi sormet jäätyä, mutta tulihan kuitenkin jonkinlainen otos taivaan ilmiöistä Jupiter ja Venus. Kuva otettu hieman ennen seitsemää illalla eikä vielä ole sysipimeää. 

Pimeä aika

Kävin leffassa pitkästä aikaa. Kotiin tulin kaupan kautta ja hämmästyin kun kahdeksan jälkeen illalla metrot kulkevat vain vartin välein. Jos ei olisi ollut niin paljon kannettavaa, olisin vartiossa kävellyt kotiin. Koronan jälkeinen funssaepidemia ja yhtiöittäminen ovat aiheuttaneet runsaasti poikkeamia aikatauluihin. 

Odottelun aikana hämärä oli vaihtunut pimeydeksi. Onneksi repussa on heijastimet kesät talvet ja käytössä Ovelian kainalokassi, jossa on heijastimet. 

 Leffa: Mielensäpahoittaja eskorttia etsimässä

Kirjailija Tuomas Kyrön mainio hahmo seikkailee Saksan maalla veljensä kanssa (kuvailu).

Iltavalo

 Vielä ehdin Kaisaniemen puistosta Kalasatamaan Redin puistokertokseen auringonlaskua kuvaamaan. Suvilahden kaasukellot ja vanhan voimalaitoksen piiput piirtyvät tummina taivasta vasten. Alhaalla tien ja metron lasikatto 

Taivaan pilvilamoast harhailevat Rastilan metroaseman yllä samana iltana hieman ennen kuin aurinko putosi Itäkeskuksen taakse. 

Pinkki taivas

Rastilan metroasema

 

Värikäs taivas

Vielä jaksaa pensaat kukkia, vaikka lehdistä näkee, että yöt on olleet kylmiä.

 

Päivät lyhenevät vauhdilla. Syyssää on tuonut monta upeaa auringonlaskua. Rastilan metroaseman lasiseinä heijastaa upeaa maisemaa.

Iltailmiöt

Vuosaaressa Columbuksen takana rakennettava talo on kivunnut jo sangen korkealle sinistä taivasta kurkottaen. 

 Rastilan iltataivas oli mielenkiintoinen valon ja pilvien leikki. 

Kesäilta

Kotona oli kuuma, joten kävelin iltasella kauppaan ja tulin reppu täynnä rusinoita metrolla kotiin. 

Makedonian mänty pihkaisine käpyineen. 

Kauppakeskus Columbuksen lasikatto ilta-auringossa.

Sattumalta huomasin, että aurinko kurkistaa Rastilan metroasemalle siltatunneliin kultaisena kohteena. 

Saharan hiekkaa

Euroopan pähkinäpensas kukkii hohtavan keltaisena sinivalkoisessa maisemassa. 

 Taivas on hehkuvan punainen. Vieläkö Saharasta leijuu tomua?

12.

 

Valon pilkahdus

 Kotiin kipitellessä pilvien väliin ilmestyi aukko. 

Pilvistä

 Aurinkoinen aamu kääntyi pilveen heti kun tavoitin kotimaisemat. Päivä oli kylmän tuulinen, vaikka lämpöasteet olivat kesäiset. 

Ruoste

 

Kuivan kesän jälkeen havupuut ovat yhä ruosteessa. Osa on jäänyt kokonaan ruskeiksi, jos kasvupaikkaan ei osu edes syyssateiden rippeet. 

Kohta sataa....

 Juuri ehdin kotiin ennen sadekuuroa. 

Aurinkomaalaus

 Vuosaaren metroasemalla valon ja varjojen maalaamat lattiaruudut. 

Perspektiivi kohdillaan.

Koiruus

 

Tämmöinen söpöläinen matkusti tänään metrossa. Uteliaana pää kääntyi ja nenä tutki, mutta rauhallisesti paikallaan maaten. 

Viimeinen hellepäivä

Helteen viimeiset henkäykset.

Ruhtinaallista, ovi auki koko illan, mutta kämppä jäähtyy hitaasti. Äsken tulvahti aavistus vedentuoksua, muttei siellä vielä satanut. Taivaanrannassa näkyi tummemman harmaa massa, joten ehkä se sieltä pikkuhiljaa taapertaa. ... siis raikas vesisade.

Kampin portaat ruuhka-aikaan

Kampin keskuksen metron portaat viisi yli kuusi illalla. Muutenkin oli kovin hiljaista ja pimeää kun kaikki kaupat oli jo kiinni. K-kaupassa oli sentään jotain liikettä, mutta ei tarvinnut edes kassalle jonottaa.