tiistai 29. kesäkuuta 2021

Elokuva: Tove


Työtoverin vinkkauksesta kävin ensimmäisen kerran leffassa puoleentoista vuoteen. Malmitalolla näytettiin 17 katsojalle turvavälein kuonokopat naamassa Tove elokuva.

Muistissani elämäkerta Muumilaakson luoja (WSOY 1987) Tove Janssonista, kävelin töistä suoraan elokuviin. Tarina henkilöineen oli ennalta tuttu. 

Erinomainen aikalaiskuvaus, näyttelijävalinnat loistavia ja musiikki sain varpaat irti lattiasta. 

Helsingin kaupungin taidemuseo HAM (näyttely 31.12.2022 asti).


maanantai 28. kesäkuuta 2021

Ajankohtaiset aiheet


Kaikki ajankohtaiset aiheet samassa kuvassa: koronavirus, matkustaminen ja potkupallon EM-kisat. Hellekesään kivimiehet ovat ylipukeutuneita kun muuten ovat nututta talvipakkasillakin. 

 

sunnuntai 27. kesäkuuta 2021

Puistokävely


Vapaapäivien rutiinit alkavat hitaan aamupalan jälkeen puistäkävelyllä äidin kanssa. Eilen kierrettiin kaksi kierrosta ja hyvästä kävelyilmasta huolimatta tänään vain yksi. Ehkä tulevien päivien epävakaat kelit matalapaineineen repivät kipeitä osia hellettä enemmän. Seisahduimme jasmiini- ja ruusupensaille. Molemmissa pensaissa kukkien nuput ovat poksahtaneet auki eilisen sateen jälkeen. Jasmiini tuoksuu vienosti, mutta ei vielä kävelypolulle asti. Kimalaiset ahkeroivat ruusunkukissa. Äiti valvoi tasapainotreenit pyykinkuivaustelineen kupeessa, mutta porrastreenit tein itsekseni. Molemmissa olen tällä viikolla lisännyt määrää, ettei vaan pääse liian helpolla. 

perjantai 25. kesäkuuta 2021

Hyvää juhannusta!

 


Eilen aamupäivällä oli hetken mukavan vilpoisaa. Kävelimme äidin kanssa puiston ympäri kukkapuskalta toiselle. Kävin pöperöllä ja lähdin iltapäivälevon aikana puistoon uudelleen. Kiersin puiston ympäri ja tein joka kierroksen jälkeen eri sarjan treenit (Chen, Yang, Asahi). Aika kului huomaamatta, vaikka aurinko paistoi lämmittäen ilman kosteaksi seinäksi. Olen tehnyt Asahia ja Cheniä tuolijumppana talven aikana, että Yangissa muutama liikerata jumitti. Onneksi treeni ei kovin kärsi, vaikka jotain jää tekemättä. Pihalla kaivoin pikkurepusta ilmapallolta tuoksuvan vihreän venykkeen ja sidoin pyykkitelineen jalkaan. Tasapaino löytyi suhteellisen helposti, joten lisäsin sarjoihin 10 vetoa lisää. Kierreportaikko hommasi steppilaudan virkaa ja tein niitäkin 10 askelluksen verran ylimääräistä. 

Tämä päivä oli toistoa eiliselle muutamin poikkeuksin. Puisto kierrettiin kahdesti. Roskapussikeikalla tein vihreän venykkeen tasapainotreenit samalla kaavalla kuin eilenkin. Ulkona oli niin hautovan kuuma, että taiji/asahisarjat jäivät tänään väliin, samoin steppilautatreenit. Seurataan tilannetta illalla...jos viilensi. Löysin netistä sohvaperunan jalkajumpan, josta olen osan liikkeistä jo homminut kun sopivat nilkkavaivaisellekin 😥

keskiviikko 23. kesäkuuta 2021

Kesämyrsky

 Kuva Rastilasta muutaman vuoden takaa. 


 
Saunamaiset tunnelmat työpaikalla eikä aivosumu ole kaukana. Työ sujuu hitaasti. Toiminnan esimies tiesi tilanteen, joten ehdotteli etätöitä tai saldovapaata loppuviikoksi. Koska etätyöt kotona kaatuu samoihin tunnelmiin, päätin siirtää ensi viikon saldovapaani torstaille ja siirtyä Hyvinkäälle juhannuksen viettoon.  

Avasin eilen ensimmäisen kerran kanslian hehtaari-ikkunan. Leveyttä on metri ja korkeutta kaksi. Tuulenpuuskat viilensivät olotilaani puoli kahteen asti. Sen jälkeen aurinko alkoi paistaa pilviharson takaa suoraan ja seinän pinnan ulkolämpötila kohoaa korkeammaksi kuin sisällä, jossa jo on monen päivän lämpö. 

Eilen lähdin fysioterapiaan heiluttelemaan nilkkaani kevennetyssä muodossa, lue rutkasti tasapainoharjoituksia. Illalla luin Twitterissä, jossa säätieteilijät ovat aktiivisia, että kyseessä oli Keski-Aasian pölypilviä. Vau, Saharan hiekkaa helmikuussa ja Gobin (?) autiomaan pölyä kesäkuussa. 

Tänään ilma on ollut kuin seinä. Lähdin aamulla kotoa aikaisin, mutta töissä olin vasta puoli 9. Työmatkaan meni yli tunti. Kiitos puuttuvan onnikan, seisoin pysäkillä melkein puoli tuntia. Seurasin säätutkista ukkoskuuron etenemistä. Kun taivas meni pilveen ja  ilmavirtaus jähmettyi, tuli kiirus. Kamat kasaan ja taivallus läpi kuuman kostean seinän kohti juna-asemaa. Taivas synkkeni etelän suunnalla ja jostain kaukaa tuoksui vesi. 

Onneksi Hyvinkään juna oli myöhässä. Ehdin ostaa lipun ja seisoa tovin pysäkillä. Etelän taivaanrannassa alkoi vilkkua. Junassa tilasin noutajan Hyvinkään asemalle. Koko matkan seurasin rintaman etenemistä ikkunoista. Länsitaivas oli musta. Itätaivas kellertävän harmaa. 

Jokelassa itäisen maiseman puut kiemurtelevat. Lännessä metsä ja taivas olivat molemmat mustia, hieman eri sävyisiä vain. Pellon kohdalla maiseman halkaisi salama. Rysäys kuului saman tien. Asemalla alkoi ikkunoihin osua pisaroita. Kaivelin kassista lippiksen päähän ja retkeilijän sadetakin, joka suojaa hiustupsusta lantioon.  

Taivaallinen vesihana aukesi samalla hetkellä kun astuin junasta ulos Hyvinkään asemalla. Popot ja sukat kastui, samoin mekon helma. Rytinää kesti vajaa puoli tuntia. Satoi rankasti vettä ja oksia. Vilkkui ja rytisi. Ilmeisesti lähinaapuristossa kaatui puu, koska moottorisaha soi aikansa. Kadulle muodostui väliaikainen järvi, sillä vettä tuli enemmän kuin havunneulasten ja muun luonnon jätteen tukkima viemäri jaksoi vetää.

Sisällä on edelleen kohtalaisen lämmintä, vaikka parvekkeen ovi sekä ikkunat olohuoneessa ikkunat olohuoneessa ja keittiössä ovat ääriään myöden auki. Lämpöä varastoivat kiviseinät hehkuvat edellisten hellepäivien lämpöä. Ihana kesäinen raikas veden tuoksu valloittaa nenää. Karkuun juostessa se ei ilahduta, mutta sateen suojassa siitäkin on ilo nauttia. 

Huomiseksi on luvassa lisää samaa lajia. Tällä viikolla on joka päivä luvattu seuraavaksi viileämpää, mutta toistaiseksi lämpötilat ovat vain kohonneet. Neljä tuntia ukkoskuuron jälkeen aurinko alkoi paistaa pilvien lomasta.