Kevätpäivä

Aamun harmaus vaihtui kauniiseen kevätpäivään. Koivuissa kevään merkkejä, lumi sulaa kohisten ja ojat tulvivat. Kotimatkalla oli lämmintä, aurinkoista ja taivas kauniin sininen, mutta avoimella paikalla talvitakki on paras asu valinta. Tuuli oli arktisen kylmä. Yhä narskuvat piikit anturoissa, sillä kotikorttelissa on vielä jäätä ja lunta.

Porraskävely

Omaehtoinen nilkan testaus Eduskuntatalon rappusilla, jotka on juuri sopivat treeniportaat toipilaalle. Hyvin toimi kävellen sekä ylös että alas. Ei tarvinnut kertaakaan edes huilata. Seuraava tavoite on juosta ne ylös ja alas. Aikataulu on avoin eikä kiirettä ole. Onnistuu sitten joskus kun on oikein hyvä päivä ja olen kävellyt itseni parempaan kuntoon.

 Mereltä saapui sumuinen seinä, joka peitti kauniin aurinkoisen päivän. 

Kevätsumua

 

Sumua

 

Eilen fysioterapeutilla käydessäni katselin mereltä nousevaa sumua ja mietin, missä siitä saisi kivan kuvan. Muistin Redin terassipuiston ja kävin siellä kuvaamassa niiltä osin kuin jää ja lumi olivat sulaneet. Samassa talossa pystyi tekemään muitakin täydennyksiä. 

Kaikki avaimet kaulassa kilisee kivasti hyppiessä fyssarin pehmopallolla. Sain uuden kuminauhan, joka tuoksuu ilmapallolta ja uusia tehtäviä. Onneksi työpaikalla on taukojumppaohjelma, joka ilmoittaa kun takapuoli on nostettava tuolilta. Juuri kun pääsin taas seisomaan osan päivästä, jouduin taas istumaan. Pöh! No mut, koska jumppanauha on sidottava jonnekin, löytyy salista ne puolapuut. Pitää vaan löytää tyhjä aika. Onneksi riittää pienempikin aika. Tosin keksin aamusella, että voin sitoa lenkin kiinni myös pihalla olevaan kiipeilytelineeseen tai lyhtypylvääseen. Molemmista saa tukevan otteen, mikäli sitä tarvitaan. Täytyy vain miettiä, miten irroitan itseni kuminauhasta etten ole nenälläni maassa. On sitkeä ja sähköistyvä liikuntaväline. 

Kalasataman tornitalot sumun keskellä. Merelle en päässyt kuvaamaan, sillä toinen pää oli varattu ja toisessa liikaa lunta. Nyt olen liikkeellä jo yhden kepin avulla. Töissä liikun kepin kanssa vain oppilaiden keskellä. He ja muu henkilökunta osaavat väistää. Kohteliaat oppilaat ovat kysyneet, miksi olen keppijalkainen ja huomaavaisimmat ovat tarjonneet apuaan. Bussikuskit lähtevät ajamaan vasta kun olen istumassa ... Tosin poikkeuksiakin löytyy, mutta noin yleensä pystyn kävelemään normaalisti ilman keppejä. Juokseminen on vaikeampaa, mutta yleensä en ole nähnyt ravaamiselle tarvetta. 

Kevättä ilmassa

Keväältä tuoksuva ilta. Kotipihan alue on sula, mutta varjoisissa paikoissa on vielä lunta ja jäätä. Keppejä tarvitaan vielä koti- ja työpaikan piha-alueella, jossa luistinrata ei vielä ole sulanut. Ne tiet, jotka tähän asti ovat olleet lumisia, ovat nyt muuttuneet luistinradoiksi. Entiset jäätiköt ovat melkein sulaneet ja kotipihassa on iso lammikko. 

Kahdella kepillä edelleen. 

Nilkkajumppapäivä

Tämän päivän aika oli kaikkein paras koska sain olla töissä pidempään kuin viimeksi. Fysioterapeutti ei saanut sätkyä, vaikka kerroin etten löytänyt tammikuussa kätkemääni tasapainolautaa. Sain vinkin, mistä työpaikan lautoja voisi löytää. Uusia läksyjä tuli uuden lelun kera. Nyt kuvattiin kun ohjeita tuli niin monta kerralla, että osa unohtui. 

 1. Jos tasapainolauta löytyy, jatketaan istuen tehtävästä harjoituksesta eli pyöritetään laudan reunoja lattialla 20 x kumpaankin suuntaan. Tätä ehdin parina iltana tehdä työpäivän jälkeen. 

 2. Laitetaan pyyhe lattialle ja kipristellään varpailla sitä kasaan ja sitten suoristetaan pyyhe varpaiden alta. Tekee varmaan eetvarttia kavioiden kolhimille varpaille. Tämä menee niin mukavasti iltaisin jalkapesun jälkeen. Rätti lattialle ja rullaa sitä kunnes jalat on kuivuneet. 

3. Kuminauhalenkki päkiän alle ja toinen pää kireäksi nyrkkiin. Sitten suoristetaan jalkaterä suoraksi. 

 4. Lenkki päkiän ympäri ja kumilieka oikean jalkapohjan alta käsiin. Oikea jalkaterä liikkuu vasemmalta oikealle. Nilkka tekee työt. 

5. Lenkki päkiän ympäri, lieka vasemman jalkaterän ympäri ja takaisin oikean jalan alta käsiin. Molemmat jalat tekee samaa. 

6. Lenkki jalassa, sido toinen pää pöydänjalkaan ja vedä varpaita nenääsi kohti. Tätä on vaikeampi toteuttaa kun ei ole pöydässä tai sängyssä jalkoja normaali paikoissa. 

7. Seiso tasapainolaudalla molemmin jaloin, nojaa seinään ja keikuttele kuten kohdassa 1.

8. Jos ehdit ja kerkiät, yritä hakea tasapaino seisomalla laudalla. Tekee hyvää koko jalan pituudelta. Jos omaa keikkulautaa ei löydy, menen työpäivän päätteeksi yhteen luokkaan keikuttelemaan pyrstöäni....

Kaikkea voi tehdä kuulemma telkkaria katsellessa, mutta kun en juurikaan sitä perinteisesti kotona katsele. Se on enempi ollut käytössä valokuvausasioissa tietokoneen jatkeena. Lukeminen (Olen istunut odotushuoneessa kirja kädessä joka kerran kun on kutsuttu sisään), jota ehdotettiin seuraavaksi, ei tasapainolaudan kanssa kiinnosta, mutta Taijin seisontaharjoitukset voisivat olla parhain ratkaisu. Silloin pitää ottaa herätyskello käyttöön koska keskittyminen niihin harjoituksiin vie ajan tajun. 

Kuvaustauko

  

Yritin ottaa kuvaa auringonlaskusta, mutta eihän siitä mitään tullut kun onnikan ikkuna oli suttuinen. Näin hiljaista kuvaviikkoa ei ole ollut sitten viime kevään mobiilihuollon. Kun kädet on kiinni kepeissä, ei puhelinta jaksa kaivella esiin kun joka kerran pitää kepukat laittaa tukevasti johonkin. Ajatus on varmasti hukassa tai tilanne ajat sitten kadonnut kun koko liikesarja on siinä vaiheessa, että kuvan ottaja olisi valmis.

Tämä kuva on otettu Töölössä. Bussi kulkee työpaikan pysäkiltä suoraan Kamppiin, jossa olen päässyt tunnelia pitkin metroasemalle. Matka aikana on hieman pidempi ja säästä riippuvainen, mutta tavallaan helpoin kun keppiluistelua tulee vähiten. Kengän alla on nastat, mutta lumen alla piilevä peilijää on pahin.  Nastat eivät välttämättä siihen pureudu. Olen käyttänyt matkat lukemiseen.