Syyskuu

Tämän kirjavan taivaan kannen jälkeen on taivaan verhot kääntyneet auringon päälle ja taivaalta roikunut kylmää vettä. Putkiremonttia pakoileva työtoveri ei saa nukutuksi kun vesi ja tuuli kolisevat peltikattoon. Lohduttelin, ettei räystäspääskyn elämä kerrostalossa ole sen kummoisempaa. Parvekelasit ja peltikatto tahdittavat minunkin untani öisin etenkin jos ovi jää auki iltasella kirjan ääreen nukahtaessa. Aamuyöllä ihmettelee, miksi varpaita paleltaa. 

Vilpoisat yöt täplittävät koivun lehdet keltaisiksi ja yksi vaahteroista on aloittanut punertumisen. Kaikkein oudoimmalta tuntuu pitkän valoisan kauden jälkeen kun kahdeksan aikaan illalla on ihan pimiää. 
Harrastusten syyskausikin on jälleen avautunut. En ole oikein orientoitunut siihen, että joka toinen ilta pitää sinkoutua eri suuntiin. Harrastusillat ovat vaihtaneet päiviä eikä uudet aikataulut meinaa pysyä nupissa. Kuukauden päästä ei enää huomaakaan ja on tottunut siihen, että on aina pimeää.