Helmeilevä kimallus

Tänään olen seissyt kellon ympäri neuvoen ja opastaen helmeilyn saloihin. Kun Wanhan Sataman oveet aukesivat aamu kymmeneltä olin jo tunnin järjestellyt tavaroita tarjolle ja tepastellut aamiaisen jälkeen reilu kolme tuntia. Seuraava hiljainen hetki tuli kahdentoista aikoihin. Silloin kävin syömässä. Kahvia tankkasin kolmen maissa leipästen kera. Viimeinen tunti olikin vaihtelevaisen hiljainen. Mininuket eli riipusenkelit tekivät kauppansa ja aika moni halusi niitä myös itse väsätä. Onneksi älysin tuupata kaulaani eri tekniikoilla tehdyt helmityöt. Niistä oli apua opastaessa ihmisiä helmityön saloihin. Eikä tahtia yhtään haitannut, vaikka kaulakorusta oli pudonnut yksi helmi matkalla. Kotiin päästyäni kippasin jalat seinälle ja luin hetken Hercule Poirotin tutkimuksia. Sitten olikin vuorossa jo iltapala ja 10 uutisten jälkeen voi siirtyä vaakatasoon ja unten maille. Huomenna on uusi päivä samassa paikassa.