Kävin Kaapelitehtaalla ensimmäisillä Kässäfestareilla. Sisäänpääsymaksu oli maltillinen 10€ ja kahden päivän oleilun olisi voinut lunastaa halvemmalla. Koska minulla oli koko päivä aikaa, istahdin ensimmäiseen pajaan, jossa tehtiin huovasta käsikoru. Paja liittyi Kankaanpään opiston opiskelijan näyttötyöhön. Rannekkeet, huopakukat ja kiinnityslenkit oli valmiiksi leikattu, mutta muuten suunnittelin ja ompelin itse. Tein vähän löysemmän kun en kireistä makkarankuorista pidä. Olen viimeksi ommellut käsin 40 vuotta sitten, mutta onneksi helmitöitä on tehty neulan ja langan kanssa. Aikaa ompeluun meni tunti, mutta kuulin paljon mielenkiintoisia asioita eri opiskelulinjoista ja -vaatimuksista. Samalla rauhoituin, pääsin festarifiilikseen ja viihdyin siellä sulkemiseen asti.
Kehyskudontaa ja ystävänrannekkeita jättikoossa.
Esityslavoja oli kaksi. Toisessa oli paljon yleisiä luentoja, mutta myös risulinnun rakennusopastus. Toiselle lavalle en ehtinyt kertaakaan kun kuuntelin sivukorvalla ykkölavan somekanavista, käsitöiden vaikutuksesta aivoille ja Tuunaajamutsin kierrätysvinkkejä.
Kaikkea ihailin, mutta kaikkeen en kajonnut.
Paperi- ja korttiskartelun olen lopettanut.
Lankoja ja kangasta löytyy kotoa, joten päivitin vain korutarvikkeita.
Välipalaa sai festarikahvilasta ja Kaapelin omassa, jossa oli vähän laajempi tarjoilu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti