Ruusujen päivä

 

Keskiviikona puolen päivän tienoilla asiakaspalvelustamme soitettiin ja ilmoitettiin, että minulle on tuotu kukkapaketti. Salaisesta ihailijasta ei ollut kyse, vaikka aulan tytöt niin väittivätkin. Minä hämmästyin kukasta varmaankin yhtä paljon kuin asiakkaani, joka sai kopiot pikaisesti käyttöönsä vaikka varoittelin muuttolaatikkorumbastamme. Oli helpompi kopioida halutut tiedot ensin ja pakata vasta sitten lähdeteokset laatikoihin, joiden purkamisesta pinojen alta ei ole mitään takuita.

Yritin niitä takaperoisessa järjestyksessä latoa laatikoihin, mutta väliaikaisessa tilassamme ne eivät ole olleet luokittelun mukaisessa järjestyksessä vaan siten, mikä on tutkivien ihmisten kannalta helpointa. Ahtaassa tilassa pakkaaminen ei ole kovin helppoa. Nyt kamat ovat omalaatuisessa järjestyksessä, mutta mitä väliä, uudessa osoitteessa on tyhjää täynnä. Saahan ne sitten tiivistettyä, kun alkavat järjestyä oikein. Välillä kuitenkin haluaisin hullutella ja järjestellä koon ja värin mukaan.

Saapas nähdä, millainen sotku on ensi viikolla remontoidussa tilassamme kun 210 cm henkilökohtaiseen kaappiin pitää mahduttaa kansiot ja työvälineet: kansiot, piirtimet, liittimet ja repijät yms. mitä kaikkea sitä päivän aikana sitten tarvitseekaan. Onneksi kirjaston hyllykärryissä on juuri saman verran tilaa. Voin harjoitella parasta millintarkkaa järjestystä etukäteen ennen muuttopäivää.

Paperiton toimisto, pah! Pitääkö jokainen paperinpala skannata varmuuden vuoksi. Paljon työläämpää on siivota tiedostoja kuin kansioita. Kaikkea kun ei voi heittää pois.

Lisää ruusuja sain sain ylläriviestissä sähköpostiini. Olen voittanut blogiarvonnassa korun. Hämmästyin kovasti ... olin unohtanut asian kokonaan. Ihailin Hopeisen viivan korutöitä. Ne ovat upeita.