Sunnuntaiaamun lumi oli päivän auringossa sulanut ja illan viiletessä jähmettenyt uudelleen kauniiksi jäätaiteeksi. Kauneimmat oksat olivat ulottumattomissa ja toiseksi kauneimmat piti ikuistaa oksien seasta.
Sunnuntaina kotiin kävellessäni vilkaisin rinteeseen ja näin kimallusta. Kiipesin yli polvien upottavaan kinokseen ja ihastelin pensaan oksaan jäätyneen veden kauneutta. Aurinko sattui vielä paistamaan sopivasta kulmasta talojen välistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti