Äidin uusi kotipiha

 

Käytiin äidin luona kylässä palvelutalossa, jonka sisäpihalla istuimme auringossa. Tutustuin pihan sisältöön, kasvulavoihin, jumppalaitteisiin ja asukkaisiin.

 

Kukkakävely

Tiistaina töiden jälkeen tuuli tyyntyi ja aurinko lämmitti mukavasti. Ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon kävelin kotimatkan pidemmän reitin mukaan ja siirtolapuutarhan kautta. Ilta-aurinko korostaa värejä, varjoja ja muotoja keskipäivän valoa paremmin. Kahden puhelimen akut käytetty lähes loppuun, mutta ötököiden syystyötä oli mukava seurata. 

Tyhy: Sipoonkorpi

Työpaikan yhteinen liikuntapäivä Sipoonkorven kansallispuistossa. Yhteisellä bussilla mentiin, mutta kohtauspaikalla jakauduttiin useampaan ryhmään: juoksijat, muut kipittäjät, kävelijät ja sienestäjät. Itselläni oli vielä oma kategoria: sienestäjä-kuvaaja, tosin jossakin vaiheessa oli kuvauksesta luovuttava kun piti ilmoittautua grillikatokseen. Kuvat on ladattu koneelle, mutta vielä perkaamatta. Nämä kuvat on napattu ohimennen kännyllä. Sää suosi ja koronatilannekin salli yhteiskuljetuksen. Sieniäkin löytyi pieni pussillinen.

 

Hernekeittoa

 

Laskiaistiistaina hoidettiin mökkihöperyyttä ja käytiin hernekeitolla Villa Sahiksen Munckinkulma lounasravintolassa (Linkki viikon ruokalistaan). Jälkiruokana tuunattu laskiaispulla kahvin kera (kermavaahton siirto toiseen pullaan). Erinomainen ruokapaikka. Ruoka on monipuolista ja makunystyröitä hivelevää. 

Ruokavaliot

HS Karlsson on asian ytimessä jälleen. 

Tämähän on ihan kuin minä menisin vierailulle: maidoton, sokeriton, vähäsuolainen, eikä tujuja mausteita ja muutama muu rajoite, jotka saavat minun voimaan huonosti.

Lemmikit ja kuusamat

Hyvinkäällä Sahamäen puisto on suunniteltu nerokkaasti. Tuoksuvat pensaat ja puut reunustavat väljästi erottaen puiston taloalueesta. Pensaat ovat eri lajikkeita ja tuovat väriä ja tuokdua kesäkauteen eri aikoina. Puiston reunoja kiertää hiekkatie, jonka varrelle on ripoteltu penkkejä. Alueen sisäosa koostuu mäntypuista ja nurmikosta sekä lukuisista poluista sekä kivistä. Lehtipuiden ja pensaiden alta löytyy kesäkukkia, joista osa on varmaankin karannut ympäröivistä puutarhoista. Ne on nurmikonleikkuussa kierretty ja jätetty ilahduttamaan ohikulkijoita. Puiden ansiosta puistossa on sopivan varjoisaa, jolloin kävelykierrokset ovat mukavia ulkoiluhetkiä. Puistokadun päädyssä on leikkikenttä hiekkalaatikkoineen ja pieni kenttä pallopelejä varten.  Kentällä treenaan usein taijia. Hellesäällä hakeudun nurmikolle puiden väliin. 

Kirjakauppa

Sressinpurkuretki hektisen työpäivän jälkeen Suomalaisen kirjakaupan uuteen liiketilaan Aleksi15.

Hienosti on vanhaa kunnioittaen tehty uutta. Uusi mielenkiintoinen olohuone kirjataivaaseen yhdistettynä. Maltan tuskin odottaa sopivaa kirjailijavierailua.

322. Lähetä joulukukka lahjaksi

Lisätietoja kampanjasta.

319. Halinalle

Kun sattui monta ikävää asiaa yhteen pötköön, sain halinallen, joka lohduttaa ja muistuttaa, että ystäviä on olemassa, vaikkei heitä aina näekään.

296. Elokuva: Risto Reipas

Risto Reipas on elokuva aikuiseksi kasvamisesta ja sisäisen lapsen uudelleen löytämisestä lapsuuden aikaisten ystävien opastuksella. Pääosassa Ewan McGregor, tuo skottilainen kaveri, joka näytteli nuorta Obi-wan Kenobia. Koko perheen elokuva, joka sekä viihdyttää että pohtii maailman menoa etenkin kun mukana on karhu, jolla on hyvin pienet aivot.

Puhuvat ihmisiä järkyttävät pehmolelut ja niiden seikkailut Lontoon sydämessä ovat villiä ja vauhdikasta menoa kuten tiikerin elämä on yleensäkin. Junamatka uneliaan ja uteliaan karhun kanssa voi olla omintakeinen.

Mietin itsekseni, että juoni oli tuttu jostakin kunnes muistin Robin Williamsin esittämän Peter Panin elokuvassa Hook - Kapteeni Koukku. Tarinahan on lähes identtinen työnarkomaanista, joka työkiireiden viedessä unohtaa perheensä ja hymyilemisen taidon.

Taidan kaivella Nalle Puhin seikkailut esiin nauttiakseni kekseliäästä pikkupojasta ja hänen ystävistään Puolen hehtaarin metsässä.

Kuvat lainattu Finnkinon ja elokuvan wikipedia sivustoilta.

270. Lennin päivä

Perjantaina vietettiin Lennin nimipäivää viime syksyn siirtopopulaation kesken.

Syötiin hyvin pitkän kaavan mukaan alkupaloista jälkiruokaan, nautittiin punaista ja valkoista sekä naurettiin paljon. Ei tarvinnut pinnistellä eikä varoa sanojaan. Sai olla oma hassu itsensä kukin omalla tavallaan.

Sain kenkurun ensin pippurisoosilla, mutta onneksi joku muisti, etten ollut sitä tilannut vaan valkosipulivoita. Maistelin varovasti ja totesin sen melko voimakkaaksi, joten eteen tuotiin uusi annos. Samalla opimme, että hyppyeläimen marinaadissa on käytetty porkkanaa. Toinenkin annos jouduttiin vaihtamaan. Ruoka oli hyvää ja palvelu erinomaista!

Matka Rautatientorin bussiasemalle oli hyytävän kylmä. Bussia odoteltiin Vlatavassa kuplajuoman kera. Metrolla olisi vielä päässyt, mutta saimmekin privaattikuljetuksen kotiovelle. Kiitos kyydistä ja seurasta!

Otetaan taas joku päivä uudelleen.

242. Tasapaino

Keskiviikkona tyynessä ja lämpimässä kesäillassa kävimme tekemässä pari sarjaa taijia. Samalla ihailimme rannalle ilmestynyttä kivirakennelmaa. Joku on harjoitellut kärsivällisyyttä ja tyyneyttä rakentaessaan kivipyramidin, jossa muodot tasapainottelevat olemuksellaan.

Vaikka tiistaina pöpöt tanssivat polkkaa ympärilläni, lepo ja pitkät unet sekä inkivääri-valkosipulileivät taisivat ajaa ne tällä kertaa tiehensä. Toivottavasti pysyvätkin poissa.

31. Ergonomia

Uusi vuosi alkoi töissä fysioterapeutin ja ihmisruodon palasella. Aluksi vartin yleisluento mallinuken kanssa. Nykyisin on tiukat sentit ja kulmat jääneet taakse, mutta perusistunta oli kuin ratsastustunnilta. Niitä ja oman kehon tarpeita noudattamalla, löytyy hyvä työasento. Lopuksi ne, jotka kaipasivat apua raatonsa työasentoon saivat yksityisopastusta. Myös he, jotka fyssarin mielestä istuivat kimurantisti saivat kehoituksen muuttaa tuöasentoa. Minulla on muistiin merkittynä edellisen työpaikan fyssarin käynnin mittalaput, jotka olen siirtänyt joka muutossa uuteen työpisteeseen eikä asentooni puututtu. Aamuisin yleensä seison kun joudun ravaamaan kirjoittimella ja iltapäivisin istun kun hommin listojen parissa.

Suosituksena tuli seistä vähintään vartti aamuisin töihin tullessa ja lounaan päälle sekä vaihtaa työasentoa jos istuu pitkään. Taukojumppaakin pitäisi harrastaa tarpeeksi usein. Siksi varmaan tänä vuonna on kiky puolituntinen kerran viikossa jumpattu. Muuten hyvä, mutta ekalla kerralla oli barrea ja polveni eivät tykänneet. Viimeksi en päässyt kun piti valita syömisen ja jumpan väliltä. Hernekeitto voitti kun aamiaisesta oli jo nelisen tuntia. Saapas nähdä miten huomenna käy. Jos työlista on pitkä ja se pitää olla ennen yhtä Kampissa, niin sama valinta on edessä taas. Jumppa alkaa puoli yhdeltä.

Löydä uusi vitalisoiva ja rentouttava palanen elämääsi kiinalaisesta terveysliikunnasta! Kiinalaiset Yang- ja Chen-tyylin taijit (tai "tai chit") sekä qigong-harjoittelu ovat tehokkaita huoltavia ja yleistä hyvinvointia edistäviä harrastuksia.

Tule mukaan! Ensimmäinen kokeilukerta on aina ilmainen.

Baji Ry:n taiji- ja qigongkursseilla pääset osaksi maailmalla laajasti tunnustetun mestarin Lü Baochunin opetusta. Mestari Lü on kymmenien vuosien urallaan opiskellut yhtenä läheisimmistä oppilaista osalle vuosisadan parhaimmista lajien mestareista.

Lue lisää seurassamme opetettavasta taijista ja qigongista täältä: Baji.info

Omalta kohdaltani voin sanoa, että migreeni on vähentynyt kun hartia- ja niskalihakset saavat hyvää liikuntaa. Myös ääreisverenkiertoni on parantunut. Nykyään sormet ja varpaat ovat vain harvoin jääkylmät. Harjoittelu ei vaadi erityisiä varusteita ja sarjan osia voi harjoitella tuntien lisäksi isolle sopivalla ajalla ja paikassa sekä käyttää töissä taukojumppana vaikkapa hissimatkalla.

Rannalla

 

Hallikausi on päättynyt ja harjoittelu jatkuu ulkona. Espoon opiston taijiryhmä siirtyi rannalle. Joka viikolle yritetään saada vetäjäksi sellainen, joka muistaa sarjan. Palkkana hyvä mieli, mukavaa seuraa ja liikuntaa raittiissa ilmassa. Yritän olla alkukesän paikalla kun tiedän olevani poissa keskellä kesää.

 

 

Ensimmäinen keskiviikko oli hieman vilpoinen, mutta kolmen kerroksen pukeutumisella, sormikkailla, huivilla ja myssyllä varustautuneena pysyin lämpöisenä. Kassista olisi löytynyt vielä lisäkerros villapaitaa, mutta sitä ei tarvittu. Auringon laskiessa tuuli yltyi puhaltamaan suoraan mereltä kylmissä puuskissa. Hauska sinänsä, että toiset tekivät nopeammalla rytmillä, jotta pysyivät lämpöisenä kun taas minä hidastin tahtiani, jotta olisi ollut mukavan lämmintä. Siksi en tänään ollut vetovuorossa 😉

Enkeli ilman siipiä

Maksoin kukkaronsa hukanneen mummon ostokset kaupassa (leipää, piimää, muneja, muutama omppu). Ei kovin suuri taloudellinen menetys ja minua luvattiin muistaa iltarukouksessa. Kassalle tuttu vanha rouva käy pari kertaa viikossa hakemassa syötävää. Jäipä hyvä mieli kaikille kolmelle.

Poikatukka

Jostain kumman syystä parikmaherit eli hiusten hoidosta ammattilaiset omaavat eri mitat reippaaseen lyhentämiseen. Kokemukseni mukaan se on puolesta sentistä kahteen. Joka käynnillä joudun aina ilmoittamaan, että haluan ainakin otsan kohdalta vielä lyhyemmäksi, sillä muuten kahden viikon kuluttua saksin silmälasien reunat ylittävät ärsyttävät hiustupsut itse. Minun tuloillani ei käydä rentoutumassa kampaajalla kahden viikon välein. 

Lomailin pari viikkoa sitten Hyvikäällä. Siellä on erinomainen parturi-kampaaja. Hänellä ei ole varauskirjaa vaan asiakkaat tulevat ja menevät. Jos on pitkä jono, ehtii käydä kaupassa ja jos on lyhyt jono, voi jäädä odottelemaan. Minua ennen oli yksi ja toinen nökötti kihara-aineet päässä pesupaikalla. Pyysin siistimään pääni. Pöyhinnän tulokseni ensimmäinen leikkauskierros pään ympäri vei seitsemän senttiä ruskeaa harjasta lattialle. Seuraavan kierroksen aikana siistittiin. Lopuksi tuuletettiin, kammattiin ja tsup tsup parista pullosta. Aikaa meni vartin verran eikä tullut kalliiksi. 

Lopputulos oli jokseenkin Mia Farrowin tyylinen lyhyt ja helppohoitoinen. Ei minusta yhtä pirtsakkaa tullut kuin Miasta, mutta tantta look sai kenkää. Erittäin puolueellinen taho väitti, että leikkaus nuorensi minua. Edellisestä käsittelystä jäi muutama punaisen sävyinen raita jäljelle. Viimeksi kun vierailin tällä kampaajalla, pää piti kuosinsa pitkään, melkein neljä kuukautta. Miten mahtaa käydä tällä kertaa?

Voimakoru

Joskus on sellaisia päiviä, että kivien hypisteleminen rauhoittaa ja mieluisimmat niistä kerääntyvät kouraan ja lopulta vaijeriin kaulassa kannettavaksi. Pari viikkoa sitten minua rahoittivat erilaiset akaatit, karneoli, savukvartsi, fluoriitti, kaikeen vaivaan ja ongelmaan auttava vuorikristalli sekä hopeasavella maalatut laavakivet. Jotta korukivet eivät paina niskaani sykkyrälle ja hartioitani kumaraan, tein niskaosan hopeidusta muinaisketjusta, jonka molemmissa päissä on rapulukot.

Kivioppia Ametistikissa.fi

Multicolorismus kuukkelis

Pienellä kieroilulla onnistuin tinttaamaan kuvan nuppini uudesta värityksestä näytille. Kas siinä on seitsemän värin koktaili kun kampaamossa oli maalitehtaan koulutuspäivä ja koeasiakkaille värikäsittely oli ilmainen. Tavoitteeni oli saada nuppini kuosiin jo viime  viikolla, mutta tuttu kampaaja ehdotti tämän viikon koulutuspäivää kun tiesi, että minä olen vallaton värien kanssa. Nuoret hiustaiteilijat saavat usein mielenkiintoisia päämuotoiluja aikaiseksi kun ilmoittaa, mitä ei halua, mutta muuten antaa vapaat kädet. 

Kuvamuokkailua Hyvinkään koneella 9.3.2013.

Pikkujoulu uimarannalla

Reilu viikko sitten 6 tonttua vaelsi uimarannalle lyhtyjen kera harjoittelemaan taijia pikkujoulu tunnelmissa. Meri oli  melkein jäässä, lunta mukavasti eikä kelikään meitä kaltoin kohdellut. Pientä pakkasta ja taivas pilvessä, mutta kuumilla juomilla ja kerrospukeutumisella pysyimme lämpiminä. Kaksi täyttä sarjaa ehdimme tehdä ja lähes sama aika kulutettiin kuin normaalistikin tunneilla. Avantouimarit ihmettelivät meitä, mutta saman kohtelun he saivat meiltä - he sentään pinkoivat lumessa lähes alasti.

Siitä se joulumieli alkoi ja kaivelin joululevyt ja tonttupuvun esiin.