Jasmiini kukkii

 

Jasmiini pensaat ovat aloittaneet kukintansa Hyvinkäällä. Vielä viikon alkupuolella oli vain lukemattomia nuppuja. Lisää vettä ja pensaat ovat täynnä valkoisia kukkia. Tuoksu on yksi parhaimpia luonnon luomuksia. 

 

Kesäsää

Tällä viikolla on helle ja ukonilma vuorotellut. Aina iltapäivällä puistoon mennessä on alkanut kumina ja ryminä. Vesipisarat ovat lentäneet tuulenpuuskien mukana pitkiä matkoja. Olen ehtinyt kiertää puiston kerran, minkä jälkeen olen suunnannut takaisin pihalle kiertämään taloyhtiön kiinteistöjä ehtiäkseni lipan alle suojaan mikäli alkaa sataa rivakammin. Lapset lähtivät kuin ohjukset kotiin kun lähes siniseltä taivaalta välähti salama ja heti perään jytisi. Pilvet taivaalla risteilivät eri suuntiin ja kumina oli lähes jatkuvaa. Eilen satoi vähän, mutta tänään ei tullut pisaraakaan. 

 

Ukonilma

 Hyvinkäälle tullessa sade alkoi perinteisesti kaatosateella ja ukonilmalla. Järvenpäässä ei satanut, mutta Jokelassa taivas salamoi ja vettä tuli tosi rankasti. Hyvinkäälle tullessa maa oli jälleen kuiva, mutta taivas mustien pilvien peittämä. Asemalle tullessa puut tanssivat ripaskaa. Ovet aukenivat kunnon rytinään ja vesiverho siirtyi aseman päälle. Onneksi alikulkutunneli oli liki junan ovia, joten pääsin suojaan ennen kastumista. Rytinää ja ryskettä ehdin seurata reilu puoli tuntia. Junia tuli ja meni. Takseja ajeli useampi vastaan kun köpöttelin sateen raikastaman kaupungin halki kohti Sahamäkeä, mutta asemalla niitä ei ollut yhtään. 

Reikä seinässä

Pukinmäen aseman rakennustaiteellisesti ratkaisut muuttavat muotoaan kun katsoo er vinkkelistä. 

 

Pionit

 

Naapuritalon puutarhassa avautuivat lähes mustanpunaiset pionit, jotka tässä näyttävät paljon kirkkaamman punaisilta. Takana jättilaukat jaksavat tehdä aina vain uusia palleroita.

Alppiruusut

 

Naapuritalon puutarhassa kukoistaa alppiruusupensas. Se on kasvanut sekä leveyttä että pituutta vuosien aikana. Osan päivästä siihen paistaa aurinko ja iltaisin on jo varjossa. Pölyttäjät surisevat kukissa aika ohikulkiessa. 

Parin viikon ajan olen ihaillut Haagan alppiruusupuiston kuvia. Ne lienevät parhaimmillaan juuri nyt elleivät ole nuutuneita helteistä. 

Mustilan tilan alppiruusutietoutta: linkki. 

 

Helsinki-päivä Vuotalon tapatumatorilla

 

Vuosaaren kulttuuritalon ohjelma.

Ennen esitystä kävelin maanosasta toiseen ja tavailin ruutujen tekstejä. 

Arpakuutio taskuun ja pelaamaan. 

 

Yleisöä oli kiitettävästi paikalla vauvasta vaariin. Taaperot jammasivat estottomasti musiikin mukana ja varpaat vipattivat myös seniorikansalaisilla. 

 Lavalla lauloi iskelmiä ja jutusteli mukavia 60 -luvulta nykyaikaan lapsuuteni iskelmälaulaja Marion Rung. 

Sää oli kaunis, aurinkoinen ja lämmin. 

In memoriam

 

 

Rakastan valoa, koska se näyttää minulle tien. 
Siedän silti pimeää, koska se näyttää minulle tähdet. 

Tervaskanto 1927-2023

Äidin uusi kotipiha

 

Käytiin äidin luona kylässä palvelutalossa, jonka sisäpihalla istuimme auringossa. Tutustuin pihan sisältöön, kasvulavoihin, jumppalaitteisiin ja asukkaisiin.

 

Helsingin huvikumpu

  

Perjantaina oli kehityspäivä. Aamupäivällä Antisäätäjä Anni Perhon luento fiksusta ajankäytöstä. Iltapäivällä jakaannuimme ryhmiin ja seikkailimme Linnanmäellä. Hyvällä tuurilla sain tutustua neljään työntekijään, jotka eivät ennestään olleet minulle tuttuja. 

 

Lupasin tulla mihin laitteeseen vain, mikäli se on tiimin onni, kun olen aina ennenkin mennyt. Loppupäätelmä Taigan jälkeen on se, että siirrän tukihenkilön hommat seuraavalle sukupolvelle. Tomumajani parasta ennen päiväys on vanhentunut.

  

Tasapainoaistini meni sekaisin heti ensimmäisessä korkkiruuvissa. Sen lisäksi jalkani olivat turvapuomin alta kipeät pitkään. 

Huvikumpu jää valokuvaajan ulkoiluparatiisiksi muutamin poikkeuksin. 

Ei enää mitään rytinää tai vatkausta.

Kurnupäiset hupimaisterit vauhdissa. 

Itse en ole aikaisemmin osallistunut pelaamiseen, joten ihan mukava oli kokeilla näitäkin huveja. Hyviin tuloksiin pääsi kun sai tasaisesti keskivertopisteitä. 

Pyöreä ikkuna

 

Reikä seinässä tai pyöreä lasiton ikkuna. 

Arkkitehtuurinen ympäristötaideteos Pukinmäen aseman katoksessa raiteiden välissä.
 

Kevätkesän vihreä

 

Kaunis kirkkaan vihreä kesäinen kaupunkimaisema. Ennen pitkiä kuumia hellepäiviä kun luonnon vesivarannoista riittää vettä raikkaan vihreään väriin. 

 

Valkoinen syreeni

 

Itäväylän ja metrokilun välissä kukkii valkoinen syreeni runsain tuoksuvin kukin. 

 

Kotiseutumatkailu

 

Ajelimme serkkuni 70-vuotis kahvikesteille Forssan seudulle. Kiva oli tavata Kuopioon ja Turkuun juurtuneita "pesukarhuja" sekä muita Forssanflikkoja. Kiltisti vastasivat wanhan tädin kysymyksiin ja suostuivat halattavaksi. Samalla tuli päivitettyä myös oma ja Helsingin serkkujen tilanne. Juhlatalossa tapasimme kiltin minihusky rotuisen koiran. 

Kamera unohtui perjantaina kotiin. En muistanut laittaa sitä ovenpieleen aamuksi odottamaan, sillä sehän ei kuulu työaamujen kalustoon.  Tosin eilen mietiskelin, että mitä vanhemmaksi ennenkin niin vastahakoiset kuvattavat, saattavat olla lähes mahdottomia nykyisin. 

Juhlan jälkeen kiersimme hieman isälle lapsuudesta tuttuja maisemia. 

Viikon teema

Vihreä ympäristö, tummat sadepilvet kuorrutettuna auringonpaisteella.

Jälleen kerran älytön tuuri. Sade alkoi samaan aikaan kuin saavuin kotiovelle.