Kotikorttelin kevät

 Meren rannalla kevään kehitys on hieman hitaampaa. 

Hyvinkään kirsikat

 

Parantolan puistossa kirsikkapuut ja vaahterat kukoistavat. 

Heijastuksia

Eilisen lätäköistä aurinkoisen päivän peilauksia. 

Kirsikka kukkii

 

Vihreä poksahdus

Lämpöä, valoa ja vettä ...

lehtiä, kukkia ja nuppuja.

 

Maija Kajanto: Tilinpäätös, Puistokadun pesula 2.

Hyvän tuulen romaani, joka saapui junalla ja jonka luin vappuna ja joka sisälsi tuttuja asioita. 

Napakka kuvailu Storytellin sivuilta.

Maija Kajanto: Talvikaupungin valot

Yhden kevätlauantain hyväntuulen jouluromaani: Maija Kajannon Talvikaupungin valot. Tutut sääilmiöt, kulttuuri- ja huvittelukohteet junantuoman näkökulmasta. Hintalapusta huolimatta en maksanut kirjasta mitään. Sain vain komennon mennä junaa vastaan ja kertoa, millaiset vaatteet on päällä. Minulle tuntematon lähetti jutteli kuin tuntisimme todella hyvin, mutta olen edelleen ymmälläni enkä muista tavanneeni häntä ennen. Paketti tuli perille ja luin sen saman tien. 

 

Vappuaaton pihlajat

 

Lumi tuli ja meni

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä satoi lunta, joka suli yöpakkasista huolimatta seuraavana päivänä pois. Maanantaina lumesta ei enää näkynyt kidettäkään. Lämmin henkäys sulatti kaiken pois sunnuntain aikana. Lumesta janoinen luonto sai toviksi vettä. 

 

Ragnar Jonasson: Sydäntalvi. Ari Thor-sarja

Ragnar Jonasson: Sydäntalvi

Dekkari islannin lumisista maisemista. Majakanvartijan talossa menneet onnettomuudet tunkeutuvat nykyiseen joulunviettoon eikä kenenkään salaisuudet jää piiloon. Jälleen dekkarisarja, jota luen siinä järjestyksessä kuin satun saamaan kirjat käsiini. 

Vaikka kaikki muu on mielikuvituksen tuotetta, majakalla on esikuva todellisuudessa. Tekstilainaus kuvan sivulta: the Kálfshamarsvík Lighthouse standing atop the basalt cliffs of the northern Skagi Peninsula in Iceland, with a vivid rainbow arching over the sea. The lighthouse, originally built in 1913 and rebuilt in 1939, overlooks the dramatic basalt formations that make the cove one of the country’s most striking coastal sights.

Sinisest kukat valtaavat maan

Ensimmäiset kevään kukkaset.

 

Pasilan luuranko

 Bussin ikkunasta bongasin uuden rakennuksen luurangon kohoavan Pasilan asemasillan toiselle puolelle. IG-tuttu tiesi kertoa, että siihen kasvaa uusi hotelli ... taas. 

Hörökorvat

Muissa puissa näkyy hiirenkorvia, mutta metroaseman ja kerrostalojen suojassa on koivu, jossa lehdet ovat jo muotoa hörökorvat. Samasta puusta tippuu viimeisimpänä lehdet syksyisin. 

 

Linnunpesä

 Levoton pesäpaikka, mutta taidokasta arkkitehtuuria lintujen tyyliin. Sen verran nousin varpailleni, että totesin pesän olevan tyhjä. Jalkakäytävä ja katu olivat aivan vieressä. 

Lekamiesten tausta

 Hotelli on kadonnut kolmen sepän takaa ja uusi pytinki noussut tilalle. 

Muikkuja

Onneksi oli kymää ulkona. Ostin torstaina muikkuja ja paistoin ne perjantaina syöden niitä viikonlopun ajan. Viimeiset nautiskelin leivän päällä. Ehdi pohtia kalakukon vääntämistä, mutta kaapista puuttui loput ainekset. Pakastimessa olisi ollut muutama ruisleipä, mutta loput olisi pitänyt latoa pellille ilman kuorta.

 Pikkukaloja ei ole aina saatavissa. Siksi niistä lähtee aina viesti pikkukalojen ystäville. 

Anu Ojala: Jääsilkkitie

 Ahmaisin pääsiäisenä Anu Ojalan Jääsilkkitie dekkarin, joka ajallisesti sijoittuu juuri ennen marraskuussa lukemaani osaa. Sama hengästyttävän vauhdikas tapahtumaketju kuin edellisessäkin lukukokemuksessa. Pääosassa huumeet ja muistisairaus. Innolla odotan, mitä sattuma tuo vastaan ensi kerralla. Hyppäänkö ajallisesti eteen- vai taaksepäin. 

Aamutaivax maanantaina

 Aamu aurinkoinen ja kaunis, mutta iltaan mennessä sää oli jo toisenlainen.

Pinkki taivas

 

Oranssi iltataivas

 

Välipaloja

 Unohdin tänään ostoskassin kotiin ja kassissa iltapäivän hedelmät sekä vesipullon. Tietysti juuri tänään matka kävi kierrätyskeskuksen kautta. Ostin eurolla itselleni ämpärin, johon sain pakattua lasipurkit ja uunivuoan sekä muutaman pokkarin.

 

18.56

Huomasin illalla, ettei vielä ollutkaan pilkkopimeää, vaikkei lumi ollutkaan enää valaisemassa maismaa.

 

Harmaa päivä

 Harmaata, vettä sataa ja lumi alkaa olla muisto vain. Suurin osa kävelyteistä on hiekalla tai asvaltilla, mutta kotikorttelin murheenkryynit ovat joka talvi samat. Joko kotiovet tai korttelipihan hiekkatie. Virallinen katuosoite on tähän aikaan vuodesta aina varjossa, joten se sulaa kaikkein hitaimmin. Oikopolut korttelipihan poikki eivät kuulu talvikunnossapitoon, joten lumi ehtii jäätyä muhkuraiseksi jääkentäksi, joka on kaikkein vaikein ylitettävä piikkikengilläkin. 

Aamu aurinkoinen

 En ehtinyt ottaa kuvaa värikkäästä auringonnoususta, sillä nastakengistä huolimatta muhkurainen jääkenttä oli haastava ylitettävä. Viikonloppuna sulanut vesi oli valunut alarinteeseen eikä kuluneet nastat purreet muhkuraiseen maahan. Jäinen osuus oli sen verran pitkä, että pelkäsin myöhästyväni junasta. Jäi kuitenkin vielä viisi minuuttia ja juuri sopivasti aikaa ostaa junalippu. Asemalle tullessa muhkuraiset pilvet olivat jo peittäneet taivaan ja auringonpaisteesta jäljellä vain aavistus. 

Piikkikengät jalkaan

Nopea lämpeneminen sulatti epävirallisen lumensyvyysmittarin sekä yläpuolelta, että tasotunneleina.

Lumi suli ikäväksi jääkentäksi. Edellisen päivän monimuotoisen sään vuoksi hyppäsin aamulla piikkikenkiin. Hyvä niin, teiden liukkaus vaihteli lumesta jäähän ja osittain asvalttiin.

Eilen satanut lumi oli tänään kasattu vuoreksi korttelipihan puiston alkuun ja kerrostalon päätyyn. Korkeutta oli enemmän kuin minulla mittaa.
 

Vettä joka olomuodossa

Aamulla paistoi aurinko, mutta aamupäivällä alkanut lumisade muuttui rännän kautta vesisateeseen.

Ikkunaan iltapäiväksi jämähtäneet jäämuodostelmat sulivat pois auringonlaskun jälkeiseen vesisateeseen.

 

Kirjat: Taidemaailman dekkarit

 Hitaasti alkuun etenevä, mutta silti mielenkiintoinen boheemin taidedokumenttielokuvia tekevän toimittajan taiteeseen liittyvä etsivätyö on lopulta niin jännä, että lukija ajoi pari kertaa oman pysäkkinsä ohitse sekä aamulla että illalla (kävin Mellunmäessä kääntymässä). 

Aurinkomaalia lumisella tiellä

 Aurinkoinen aamu ja luminen tie. Niin kylmää, ettei kaukolämpöputki riitä pitämään tietä sulana. Tosin luminen tie ei ole liukas, kuten muina talvina muhkurainen jääkenttä. 

Jääkukkia

 Aurinko paistaa yöllä jäätyneen lasin läpi. 

Vaihtopysäkki

Kun hyppää ajatuksissaan väärään metroon ja löytää itsensä Kontulasta, matkustetaan takaisin kaupungin suuntaan ja vaihdetaan suuntaa Siilitiellä, jossa kävelymatka laiturilta toiselle on optimaalinen ja säältä suojattu. 

Onnittelukortti

Omatekoinen pinkki onnittelukortti matkalla jonnekin. 

 

Lumiset puut

 Lumisateen jälkeen maailma on pumpulinen.

Piri pintaan

Hupsista, ei meinannut kupin reunat riittää. Kahvi oli vähän laihaa kun puhelimessa puhuessa ei tullut katsottua, minkä verran vettä pannuun tuli laitettua ja minkä verran jäi kahvikannuun. Piti nakata loput kukkasille, mutta unohdin tarkistaa kahvinkeiton prosessin lopetettuani puhelun.