Sekä luinen tikku että simpukkasydän näyttivät yksinäisiltä ja aneemisilta ilman lisäyksiä. Tikku on maannut kauan mahdottomien muotojen laarissa kunnes eräänä päivänä annoin aivottomien ajatusten harhailla puhelimessa papattaessani. Simpukkasydämelle löytyi maailmaa tasapainottava yinyang amuletti seuraksi. Kaikelle löytyy pari jahka tarpeeksi kauan jaksaa odottaa vaikka kieltämättä joskus tuntuu, että jotkut helmet ovat ryhtyneet puhelakkoon.
Hienoa nähdä, miten joku muu ratkaisee samoja ongelmia, joiden kanssa itse painin! "Mahdottomien muotojen laari" on minullakin, ainakin henkisesti. Molemmat näyttävät hienoilta, pitäisi itsekin miettiä yhdistelemistä enemmän :).
VastaaPoistaMinullakin oli tänään sellainen tunne, että mahdottomien ajatusten laari oli muuttanut korvieni väliin. Hirveästi suunnitelmia, jotka eivät kuitenkaan ota muotoutuakseen koruiksi ja joulu on kohta ihan kulman takana. En kyllä keksinyt kortti-ideaakaan. Oisko tänä vuonna valokuvan vuoro? Ainakin pesukone pesi vaatteita ja sain puhtaita lautasia aikaiseksi parin viikon tiskijumin jälkeen (leikkasin sormeeni ja muuta harmia).
VastaaPoistaHeh, hauska sattuma. Tilasin juuri netitse joulukortteja viime talven valokuvasta. Lahjaongelmat minullakin mielessä, sitä suuremmat kun tuntemani ihmiset eivät juuri koruja käytä. Täytyy siis keksiä muuta näperrettävää lahjaksi. Mutta tällä kertaa olen jopa ajoissa liikkeellä, yleensä havahdun lahja-asiaan vasta puolessavälissä joulukuuta.
VastaaPoista