Lyhennetystä kaulakorusta jäi jäljelle kolme pallukkaa, joista yksi oli lukkoperäinen solmittu pallo. Nauha ei lähtenyt millään irti helmen sisältä, joten siirsin sen riipukseksi lukkoineen päivineen. Kahdesta muusta tein yksinkertaiset korvakorut.
Sairasteluni on tehnyt hyvää blogeilleni. Saapas nähdä miten juttu jatkuu. Vasen korvani on edelleen lukossa tosin jotain suodattuu jo lävitsekin, mutta kovin vaimeasti. Oikea korva on enemmän tai vähemmän toimiva. IceAge elokuvien äänistä osa kuului, mutta suurin osa ei. Oikea silmäni oireilee punaisena. Nenänpielukset yhtä punaiset ja arat kuin kädetkin, joita saa pestä jatkuvasti. Juuri kun on saanut ihon rasvattua, niin kohta taas lotrataan vedellä. Mielenkiinnolla odottelen huomispäivää, että joudunko taas hakemaan lisää paperia poissaolon selittämiseen. On se hyvä, että ensimmäiset 20 vuotta olen ollut sairaana keskimäärin joka viides vuosi. Viimeisen vuoden aikana poissaoloja on tullutkin sitten vähän enemmän. Hohhoijaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti