Lentoharjoitukset

Ihailin Haapsalussa rannalla pääskysten pyrähdyksiä parvessa ja privaatisti. Samoin tänään seurasin paatin ikkunasta ja kaiteelta kun saavuimme Helsinkiin harmaiden lokinpoikasten lentoharjoituksia laivan kylkeä viistäen. Molemmat laijit esittivät mitä upeimpia liitoja ja syöksyjä. Länsisatamassa katselin parkkipaikan satoja valkoisia kiviä, jotka kyyhöttivät mustalla asfaltilla. Aikuiset lokit siellä löhöilivät ja odottelivat ties mitä.

Kuvausretki

Koiranputken siemenet ovat kuin kukkasia. Lähden kamerakerholaisten mukana muutamaksi päiväksi Haapsaluun. Toivottavasti viikonloppu ei ole kovin sateinen kummallakaan puolella Suomenlahtea. Äsken tuli melkoisella kohinalla vettä, joten nyt kun ei sada, tuntuu niin kovin hiljaiselta.

Täpliä ja raitoja

Yksinkertainen ompelutyö kahdesta erivärisestä helmestä. Kiva ranteessa eikä häiritse työntekoa kun on ihon myötäinen. Prototyyppi oli vihreä. Sen ehdin jo kertaalleen hukata (kiitos hänelle, joka laittoi sen talteen kansallisoopperan parkkipaikan lyhdyn päälle), sillä lanka antaa hieman periksi ja venyy käytössä hieman. Siksi ompelin helmet renkaaksi, koska se ei tipu niin herkästi kuin prototyypin lukkoviritelmä löystyessään.

Ruskea lasihelmi savukvartsijäljitelmä (Luxonia) sekä kultaisen keltainen rengashelmi.

Putkilot Nanasta (taiteidenyön satoa), savukvartsijäljitelmiä sekä rengashelmiä HelmiQsta. Tämän korun vein eilen illalla kesäapulaisellemme, jolle tein kellertäviä koruja viime syksynäkin. Ajattelin jatkaa samalla linjalla.

Samaan paketiin lisäsin ao. korvakorut. Lamppuhelmet, joissa kiva spiraali sisällä ... mistähän olen ne napannut mukaani.

Puupyörylät

Ostin isohkon pussillisen puuhelmiä viime syksynä alennusmyynnistä. Jonkun verran täydennystä olen silloin tällöin käynnyt hakemassa kun jäljellä alkaa olla enää vain ankean vaaleaa sävyä.

Vaalean vihreiden helmien kanssa puuvillanauhassa kullankukertavia massahelmiä.

Puiston vihreän ja auringonlaskun väriset rannekorut. Vihreät korut lähtivät Ranskaan.

Ja rääppeistä tein itselleni kummankin värin sekoituksen.

Ystävälläni oli alemman korun värinen vaatetus päällä edellisen kerran nähdessämme ja siitä se sitten lähti.

Kulkuneuvot 2

Tänä kesänä on silmiinii sattunut useampikin erikoisen näköinen kulkupeli. Tämä kirpun näköinen on yksi hauskimmista.

Ja matkalla kotiin pongasin yhtenä iltana tämän positiivisesti rekisteröidyn vanhan kaaran.

Siitä piti ottaa kuva edesta ja takaa. Sen verran verrattoman näköinen se oli näihin nykyajan kulkupeleihin verrattuna. Kaikesta ei aina saa kuvaa, kuten tänään onnikan likaisesta ikkunasta pongasin sellaisen littaan astutun näköisen mustan urheiluauton, jonka klasin takaa istui iäkäs kuljettaja kippuraviiksineen ja burberry takkeineen. Tuli mieleeni ehta Sininevan kreivi Piko & Fantasio -sarjakuvista.

Taiteiden ilta

Ilman mitään erikoisempia suunnitelmia mielialalla minne nenä näyttää suuntasin Nanaan katsomaan, mitä Elina on tempaissut taiteiden yön kunniaksi. Helmikauppasta en yleensä pääse ulos ilman ostoksia, en perjantainakaan, mutta ehkä hieman keveämmällä kouraisulla tällä kertaa hienon tarjouksen kaksi yhden hinnalla myötä (lisää rannekoruputkia). Elinan kanssa suuntasin kuvataiteen pariin. Ensin Mowan galleriaan (nettisivulla kuvagalleria töistä) Marelene Dietrichiä muistuttaviin naishahmoihin ja siitä hieman myöhemmin Galleria Dixiin Charles Fazzinon pikkutarkkaan 3D-taiteeseen, joka toi minulle mieleen kortintekijät. Sain luvan korttien skannaamiseen, mutta toistaiseksi täytyy tyytä valokuvaan. Viini aiheuttaa minussa kummallisen kemiallisen reaktion sillä kahvihammastani alkaa nakertaa. Se ja seuraavan aamun puistoharjoitukset taijin parissa ajoivat minut kotiin unimaahan. Kirjallisuus jäi tänä vuonna vähemmälle, mutta sitähän maailmani on pullollaan lähes päivittäin.

Vanhasta uutta

Oman kuontaloni uudet värit ja korjattu helminauha sopi hiuskoristeeksi kuin piste i:n päälle.

Työtoverini kysyi, saako vanhat retrohelmet korjatuksi. Lukko oli mennyt rikki ja muutenkin lankaan solmittu kaulakoru oli liian lyhyt kuristaen ilmatorven ruttuun. Keltaiset tähtimäiset helmet olivat todella kauniit mattamaiset, mutta kuitenkin hieman valoa läpäisevät. Toiveena oli säilyttää keltainen väri, joten kasasin kaikki keltaiset helmet lattialla ympärilleni. Pudotin vanhan nauhan aina uuteen purkkiin ja lopulta tsekkiläiset fasettilasihelmet sulautuivat parhaiten alkuperäisiin helmiin. Helmet pujottelin vuorotellen vaijeriin toiveen mukaisesti ja lisäsin nikkelittömät lukko-osat. Pituuttakin tuli sopivasti lisää. Ei enää kuristanut, muttei ollut liian pitkäkään.

Pitkät tikapuut

Vanajan kirkon ovessa on iso upea kahva ja toisella puolella hieno lukko koneistoineen.

Historian havinaa ja upeasti muurattuja lohkareita.

ABC, kissa kävelee tikapuita pitkin taivaaseen. Puhumattakaan siitä, että katto ja tie taivaaseen oli juuri tervattu. Tuoksui todella hyvältä.

Kirkon aita on ajan saatossa sammaloitunut ja kasvaa heinikkoa.

Hieno paikka. Kannattaa käydä tutustumassa keskiaikaan pienssä koossa. Sisällä puusta veistetty alttarikaappi.

Kevyet kesäkorut

Kesähelteellä ei jaksa raskaita käsi- tai kaulakilluttimia kanniskella pääknuupin tukielimenn ympärillä.

Punertavan oranssit meripihkajäljitelmähelmet hopearenkaissa ja pikkukorvksiin ripustettuina. Näyttävät killuvan tämän tästä kuljettajani korvanlehdissä.

Ne ahistaa, kiristää ja puristaa ...

Joten kevyet kesähelmet ovat silloin parhaimmillaan.

Syksyn tuoksua

Viime viikon kelit ovat vaihdelleet samaan tapaan kuin Kamujen sarjakuvassa. Sataa, paistaa, ukkostaa ja tuuli tuivertaa kuin syksyllä konsanaan. Tänään on ollut sitten vähän kaikkea. Aurinko paistoi mittariin 25 asteen voimalla, mutta samaan aikaan katselin kuinka puiden latvat heiluttelivat vasta pestyjä latvojaan kuin hiusmallit mainoksissa. Tänään olenkin paiskannut blogiin koko viime viikon kuvat teksteineen. Toivottavasti ensi viikko ei ole yhtä toivotonta matalaliitoa. Iltaisin on unimaa kutsunut sangen varhain. Olen melkein kolme viikkoa kasannut itseni aamuisin puistoon harjoittelemaan, kipittänyt töissä normaalit kuviot ja joinakin päivinä hieman ylimääräistäkin. Iltaisin olen valunut takaisin puistoon toistamaan aamukuviot uudelleen. Kotona olen kävellyt suihkun ja jääkaapin kautta sänkyyn. Tuuletan nytkin kitarisojani urakalla, sillä normaali sunnuntaiaamun lepo jäi tänäänkin väliin. Aamulla kävin vesisateessa mm. kauhomassa pilviä, nostamassa Eiffeltornia ja soittamassa haitaria (qigong).

Heinäkuun helmiä

Kevyt rapumainen iso aventuriini ja swarovskin vihreä kristalli sekä nahkanyöri Kiinalaisella liukusolmulla.

Naistenviikon nimipäivälahja.

Eläimellistä menoa

Etanoita on tänä kesänä näkynyt enemmän kuin moneen vuoteen. Tällä nilviäisellä on sangen kaunis koti ainakin ulkoapäin katsottuna.

Joutsenella on kuusi kaunista lasta. Emot vahtivat tarkasti ohikulkijoita.

Pulu katseli uteliaana valokuvaamistani ja asettui lopulta yläpuolelleni kuvaukselliseen asentoon.

Sorsaemo komenteli jälkikasvuaan viime viikolla Töölönlahdella. Uteliaat untuvikot saivat tulla katsomaan käsivarren mitan päähän, mutta ei lähemmäs. Muuten tuli tomera kirahdus, jota pienokaiset kiltisti tottelivat, mutta muuten olivat sangen uteliaita kun istuin hiljaa paikallani kamera naamani jatkeena.

Muhkuroita ja vettä

Viime viikolla taivas ja vesi näyttivät valokuvaajan silmin sangen mielenkiintoisilta. Ikävä kyllä aina ei ollut kameraa mukana koska yllä oleviin muhkuroihin liittyi yleensä myös rankka vesisade.

Eräänä aamuna Töölönlahden pinta oli peilityyni ja taivaalla untuvaisia hattaroita.

Torstaina ihailina Merihaan peilautumista veteen.

Valtaistuin

Mannerheimintien ja Simonkadun kulmauksessa Lasipalatsin vieressä on mielenkiintoinen tuoli.

Se on täynnä mielenkiintoisia taiteellisia yksityiskohtia.

Sen ympärillä pyörii eri ikäisiä ihmisiä monesta kansallisuudesta ja kaikki tutkivat yksityiskohtia innolla sen lisäksi että kuvauttavat itsensä siinä.

Pronssinen Valtaistuin on kuvanveistäjä Rafael Saifulin käsialaa.

Lasia ja kiveä

Ruskeat helmet yllättivät monipuolisuudellaan ja sopivuudellaan muihin sävyihin.

Kissansilmät hohtavat kilpaa.

Lasia, kiviä ja siruja.

Ajatuslukko

Monessa blogissa on kevään aikana näkynyt helmityöuupumusta ja luovuuden lakkoilua. Työ terveys turvallisuus lehden numerossa 3/2009 oli kirjoitettu artikkeli, josta lainaan mainion listan lukkojen ja solmujen avaamiseen. Timo Luhtanen: 8 avainta ajatuslukkohin:

1. poistu hetkeksi työpisteestä
2. anna mielleyhtymille mahdollisuus
3. jäsennä vanhat ideat
4. anna ajatusten hautua
5. hae virikkeitä ryhmästä
6. tunnista tappaja(lauseet)-ajatukset
7. vältä kilpailua
8. opettele ottamaan tilaa

Artikkeli perustuu viime vuonna ilmestyneeseen kirjaan, joka on kohdennettu enemän kirjoittaville ihmisille, mutta kyllä tuo lista meille muillekin sopii: Jyrki Reunanen: ideointiopas. Mediapinta 2008.

Sininen päivä

Sinisellä värillä

on viilentävä vaikutus

kuumiin päiviin.

Sinisiä kukkasia kesän 09 eri ajankohdista.

Ylijäämävarasto

Lomalla vierailimme Suomen Ylijäämävarastossa. Ensin käytiin katsastamassa tarjontaa ja sitten ajeltiin hissillä ylimpään kerrokseen ihailemaan näkymiä.

Likaisten ikkunoiden takaa ei viitsinyt ottaa kuvia, mutta onneksi tupakkitauolla ollut työntekijä opasti meidät "kattoterassille" ihailemaan maisemia. Siellä kasvoi jos jonkin näköistä heinää ja puuta, mutta myös tuulen kuljettamat kukan siemenet kukoistivat yläilmoissa.

Erikoinen kiertokäynti oli isälleni päivän kohokohta. Hän on ollut rakentamassa varastoa nuorena miehenä rapiat 50 vuotta sitten. Kaikkiin kerroksiin ei päässyt, mutta kurkimme ovilta, millaisia muutoksia rakennukseen oli tulossa. Mielenkiintoinen paikka ja paljon lattiapinta-alaa. Harmi, että on vain varastokäytössä. Löytyisi rutkasti tilaa erilaisille harrastelijoille.