Oranssia ja punaista

Oranssit tulppaanit hehkuvat auringossa.

Verivaahteran lehdet.

 

286. Syysloma

Rastilan leirintäalue ei ollut täynnä, mutta ilahduttava määrä matkailijoita oli menossa ja tulossa sekä alueen portilla että metrossa. 

Villiviinissä on ollut tänä syksynä paljon marjoja.

Sumuinen syyspäivä. Mereltä käyvä tuuli laittoi värikkäät lehdet satamaan.

278. Parantolanpuisto

Ei satanut enää, muttei paistanutkaan.

Värit olisivat olleet herkempiä ja loistavampia.

Toivottavasti loppuviikolla on vielä lehtiä puissa kun aurinkoa luvattiin.

211. TäysQ

Kuunpinennys tuli todettua, mutta vähän eri lailla kuin ajateltiin.

Taivaalla kellui pilviä tapahtuman edessä. Ajattelin kävellä Kallahden rannalle muiden uteliaiden kanssa, mutta naapuritalon asukas tuli fillarilenkiltään ja kertoi, että pilvet peittää näkymän sielläkin. Kävelin sitten vähän aikaa lämpimässä kesäyössä, jossa kävi vilvoittava tuuli.

Ehdin napata auringonlaskusta kuvan juuri ennen valopallon katoamista metsän taakse. Se oli ainakin punainen.

Pilven harsoja läntisellä taivaalla.

Näkymä kaakkoon. Vasemmassa reunassa Vuosaaren tornitalo Cirrus, jonka kattoterassilla kävi vilske (katsoin pikkukameran teleobjektiivilla). 

Itään

Länteen

Metro saapui asemalle kotimatkan aikana.

Yritin lukien odotella, jos pilvet katoaisivat taivaalta ja näkisi parvekkeelta edes osan tapahtumasta, mutta nukahdin nenä dekkarin väliin. Takana on aamuvuoroviikko. Heräsin vähän ennen kahdeksaa siihen, että herätyskello huutaa epätoivoisesti. Eipä haitannut sekään. Aurinko oli pilvessä suurimman osan aikaa ja vasta kymmenen jälkeen aamulla taivas on selvinnyt. 

209. Kukka ja hedelmät

Maanpeitekasvissa, jonka kuvasin aikaisemmin, on kukat. Naapurin herukkapensas on etsimässä valoa aidan toiselta puolelta ja kirsikat kypsyvät valoa nopeammin.

Kotimaisen elokuvan festivaali

 Rad Carpet 

eli kotimaisen elokuvan festivaalin ennakkomainontaa Hyvinkään kirjaston pihalla.

Aurinkoinen kevätpäivä

 

 

 

 

Ilta, päivän vedos - Risto Rasaa mukaillen.

 

Jellonakoru

 

Kiitokseksi monista neuvoista ja vastauksista tyhmiin kysymyksiin, kokosin pitkälle vapaalle lähtevälle toimiston tuhattaiturille jellonan merkkeihin sopivan punahehkuisen tiikerinsilmä kivikaulakorun vuorikristalli ja kupariosa somistein.

Vaihtohelmet

 

Punaisen kaulakorun korjauksesta jäi joitakin vaihtokappaleita. Muistelin, että varastossani pitäisi olla muitakin punaisia jämiä, jotka suurin piirtein olivat samaa kokoa. Helmiäishelmiä oli useampaa värisävyä, mutta pienellä sommittelulla sain tehtyä kaksi punaista korua,

 

Korjaushelmeilyä

Työtoverini toi töihin kaulakorun, joka oli tehty puuvillanauhaan. Se oli käytössä kulunut ja venynyt. Sen lisäksi se oli tehty isoista lasihelmistä ja hopean värisistä metallijäljitelmähelmistä. Koru oli liian painava ja väsytti niskaa. Korun omistaja pyysi keventämään ja uudistamaan sitä. Pyörittelin helmiä puutajottimella toista kuukautta ja lopulta päätin keventää korua reilusti. Lisäsin puuhelmiä joukkoon. Alkupeeäisestä korusta en ehtinyt ottaa kuvaa sillä kulunut puuvillanauha meni poikku salpalukon vierestä ja konttailin lattialla haravoimassa pyörylöitä kasaan. Lukkovärkit, vaijeri ja puuhelmet ovat omasta varastostani. Vaihdossa minulle jäi osa lasihelmistä.

Korkokengät

Wanhan Sataman messuilta tarttui mukaani muutama korkokenkä riipuksina. Oli niin hauskat, että korviskoukkuihinhan ne oli tuppattava. Itse en korkokenkiä käytä. Minua huimaa jo kolmen sentin koroissa, joten jätän varpaiden litistimet ja muut epämukavuudet muiden käyttöön.

Nuppuja ja silmuja

Toissa viikolla kevättä seuratessani tuli mieleeni tämä korunjakajista ja siemenhelmistä kokoamani rannekoru.
. 

Jännä katselle millaisilla kierteillä ja väreillä luonto tulee ulos koteloistaan. Kaikkein hauskin seurattava lienee vaahteran lehti. Miten niin pienestä paketista poksahtaa ulos ruttuinen ja auringossa siliävä iso lehti. Monien kasvien silmut ja lehtien ensihaituvat ovat punertavia, mutta muuttuvat valon myötä vihreiksi.

Syksy

Punertuu, kellastuu ja tipahtaa samalla kun kesä pikku hiljaa jäähtyy ja pakastuu. Kuvat lauantain kuvakävelyltä.

Punainen sydän

Punainen - vihreä - violetti ovat kummatyttöni suosikkivärit tällä hetkellä. Hetken olen pyöritellyt värejä ja periskooppimerkin kiviä mielessäni eikä mikään tuntunut loksahtavan kohdalleen ennen kuin törmäsin tähän kiviseen punaiseen karneoli sydämeen. Lisäsin hopean väriset siemenhelmet pyöreiden karneoli helmien väliin sekä rannekoruun vielä pienet punaiset saman lajin sydämet. Rannekorua voi käyttää sekä kaulakorun jatkokappaleena tai erikseen. Korunosat ovat hopeaa.

Tämän viikonlopun urakkana olivat kahdet juhlat eri paikkakunnilla, mutta onneksi eri päivinä. Forssassa juhlittin tyttöä ja Lohjansaaressa poikaa. Viime vuonna käytiin samoilla paikkakunnilla, mutta juhlittavien sukupuolet olivat päinvastoin. Forssassa pohdittiin vielä tulevia pyöreitä syntymäpäiviä. Kuka kokoaa suvun jengin kasaan seuraavaksi? Joka vuodelle tuntuu riittävän ainakin yhdet juhlat  ; )

Myöhästyneet onnittelut kaikille vastavalmistuneille!

Pötkö, mato, rulla

 Matto?

 joulukuusi?

Kaulakorun pötkö 6/0 punaisen kirjavista siemenhelmistä. Lukoton lariat, jonka voi solmia tai kietoa kaulaan. Mukavaa ja nopeaa välipala työtä. Taijin hyppytunnilla sain aikaiseksi melkoisen pitkän pätkän. Mallina oli pieni parin sentin kokoinen kuvanpala peyoten putkipistoista.

Helmiäiskorvikset

Helmiäisen hohtoiset korvakorut ovat joululahjakuvastoni suosikit.

Parveke helmet

Tässä tämän kesän amppelitomaatin satoa. Pyyhekken päällä on ensimmäinen makea punainen helmi. Sitten rytinällä punastui kourallinen vähän pienempiä pyöryköitä. Vielä on pari rypäletomaattia kasvamassa. Odottelen lisää kukkia pölytettäväksi, mutta en ole pariin viikkoon nähnyt yhtään kukkaa. Kelitkin ovat sataa, paistaa, tuulee, joten nähtäväksi jää, onko kesän sato tässä. Viime vuonna sain loppukesästä paljon suuremman sadon.  

Neliöpontso

 Kokosin kaikki vaaleanpunertavan kukertavat langat kasaan.

Jätin muutaman neulan käyttämättä vähän sieltä sun täältä saadakseni poikkiraitojen lisäksi myös pystyraitoja.

 Ompelin kirjavat kappaleet sivuilta yhteen ja jätin päälle kulkuaukon yläkulmaan. 

Tarkoitus oli vielä koristella joko helmillä tai haarukkapitsillä olkapääsaumat, mutta sairastuin juuri tähän väliin. Eilen jatkoin kevään ensimmäisellä neulekonetunnilla saumojen ompelua. Onneksi niitä riittää. On syytä ottaa rauhallisesti vielä hyvän tovin.