lauantai 24. tammikuuta 2009

Maanläheiset onnenkivet

Ruskapäiviä (nimi lainattu Hilja Valtosen viimeisestä romaanista): Ruusukvartsia pitkän elämän muistoille, tiikerinsilmiä repäiseville hetkille elämän tasaisuuden vastapainoksi ja kristallia päivien kimallukseksi. Kaula- ja rannekorun tein äidilleni 70-vuotislahjaksi. Osallistuin sillä Idänhelmen kilpailuunkin, mutta eri kuvalla koska en löytänyt tätä parempaa otosta mistään.

Sisempi koru meni toukokuun alkupäivinä härän merkeissä syntymäpäiviään viettävälle ystävälleni. Hänen elintapojaan ajatellen kokosin koruun palan maata, taivasta, vettä, metsiä ja kukkuloita. Ulompi hänen äidilleen, joka löytyy seuraavan tähtimerkin kuvioista, kaksosista. Korussa tiikerinsilmiä, savukvartsia ja jaspisrondelleja. Molemmat narukorut on liukusolmulla varustettuja.

4 kommenttia:

  1. Minusta tuo sinun paneutuminen ihmiseen syvemmin tehdessäsi koruja, eivät ole pinnallisia vaan juuri heille tehtyjä. Hienoja taas olet saanut valmistetua.

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Näkömuistista on apua. Toimii kuin diaprojektori, kuva kerrallaan. Tallennan olemuksia ja joskus asusteitakin mieleeni. Tapani on kysellä lempivärejä ja horoskooppeja uusilta tuttavuuksilta. Monesti annan vaistonkin johdatella ja yhtä monesti tulos on ollut onnistunut.

    Näissä kolmessa korussa tietysti on takana monen vuosikymmenen tunteminen, joten mielikuvia on helpompi käyttää.

    VastaaPoista
  3. En olisi ikinä uskonut kuinka hyvin tiikerinsilmä ja ruusukvartsi sopivat yhteen! Ruskapäiviä on erittäin onnistunut koru. :) Eikä toisessakaan tietysti ole mitään vikaa!

    VastaaPoista
  4. Kiitos :) Alunperin yhdistelmä pöllytti minunkin sahanpurujani, mutta kummasti ne sitten täydesivät toisiaan.

    VastaaPoista