lauantai 17. tammikuuta 2009

Visio


Visio on jotakin, jonka yksilö haluaa saavuttaa ja joka innostaa häntä.

Minulta kysyttiin torstaina fysioterapiassa, mikä on tärkein asia, minkä haluan saavuttaa fysioterapiallani. Vähän aikaa löi tyhjää. Siis sen lisäksi, että haluan oppia käyttämään oikein jalkaani ja vahvistaa sen lihaksia, jotta jatkossakin voisin hyvin? Tietysi haluan mahdollisimman pian takaisin taiji tunneille. Toki harjoittelen yksinkin koko ajan, mutta tunneilla saa lisää visioita ja ajatuksia oman kehon hallintaan. Vaikka joskus tuntuu siltä, että se onkin keho, joka ottaa vallan. Seuraavaksi tivattiin, että mikä on pahin este, etten osallistu tunneille jo nyt. Yksinkertaisesti se, että en osaa siirtää itseäni paikasta A paikkaan B ajatuksen voimalla enkä ole vielä niin pitkällä lajiopinnoissani, että voisin lentää matolla. Yleisillä kulkuvälineillä pääsee vain osan matkaa ja minun tuurillani matalalattiavekottimet ovat niinä päivinä korjaamolla. En yksinkertaisesti saa taivutettua jalkaani niin korkealle saati sitten, että alaspäin kipuaminen hirvittää vielä enemmän. Työpäivän jälkeen oikea alaulokkeeni on niin väsynyt, turtunut ja turvonnut, että tulen mieluummin kotiin lepäämään. Kahdeksan tuntia jalat maata vasten riittää yhdelle päivälle. Ei sitä jaksa kävellä tunnille ja rasittaa jalkoja seisomalla lisää.

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisia kysymyksiä sinulle tekivät.
    Onhan se liikaa rasitetta jos koko päivän jalkojesi päällä olet, että vielä joutuisit kävelemään harrastuksiin pitkän matkan.
    Sinulla täytyisi olla sellainen mukana kuljetettava potkulauta ;-)

    VastaaPoista
  2. En ole sellaista käyttänyt enkä varmaan uskaltaisi sitä juuri nyt opetellakaan. Siellä on loppupäässä pieni ylä- ja alamäki. Jälki mahtaisi olla mielenkiintoista. Saisivatko solmua enää auki?

    VastaaPoista