Näytetään tekstit, joissa on tunniste siivous. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste siivous. Näytä kaikki tekstit

lauantai 25. toukokuuta 2024

Heijastus


Kevätpesty lasipinta heijastaa nurinkurisesti ikkunanlaudan tunnelmaa kevätvalossa.

 

sunnuntai 23. lokakuuta 2022

Siivouspäivä

Etsin lattialle pudonnutta ruuvia Hyvinkään kämpän lattialta apuvalon kanssa ja totesin pölypalleroiden juhlat pöydän alla. Käytin lepopäivästä osan lattioiden moppaamiseen. 

Ilta oli kaunis, mutta auringon laskiessa kylmä hiipi luihin ja ytimiin. 

 

lauantai 30. heinäkuuta 2022

Siivouspäivä

Hyvinkään koti on nyt imuroitu, mopattu ja pölyt pyyhitty. Äiti on ehdollistunut. Kun kuuli imurin äänen, haki kaapista mopon ja alkoi kumarrella huonekalujen alle. 

 

keskiviikko 20. heinäkuuta 2022

Maiseman restaurointi



Tänään retusoitiin maisemia pesemällä ikkunoita.
Täällä on käytössä Kärcherin ikkunapesuri. Se on nopea ja näppärä eikä tarvitse pilkata vesiastoiden kanssa. 

Isot ikkunat tuetaan apujalkojen päälle. Meillä oli tänään käytössä kolmijalka, johon ikkunat oli helppo vääntää kiinni. Äiti imuroi, minä soittelin tavaroita ja kalusteita sekä kuljetin tavaroita. 

torstai 27. helmikuuta 2020

Järjestelynsppula



Menee varmaan jokunen viikko ennen kuin saan ohjelmoitua aivoni uuteen rytmiin. Meinasin tänään hypätä taas liian aikaisin pois onnikasta ja manailin etten ehdi jatkobussiin. Aamu-uniset aivot eivät ymmärrä, että rutiiniohjelma on muuttunut. Joku aamu varmaan revin Puistolan ovea ja manailen kun avain on epäkunnossa. 
💤

Työtoveri huomasi hiihtolomalla kun järjestelimme kanslian kaappeja, että minulla on syntyperäinen järjestelynappula aivoissa. "Ihan selvästi Rusinan" otsa rypisti, kun laitoin paperit huolimattomasti kasaan. 
😨

Kukaan ei onneksi ei ole vielä huomannut, että se lakkaa toimimasta kun tulen kotiin paitsi ehkä helmien, kirjojen ja levyjen kohdalla. Mihinkäs kirjastotäti nahkoistaan pääsee?
📚





tiistai 19. kesäkuuta 2018

172. Ukkoskuuro


Koska täksi päiväksi luvattiin epävakaista keliä, päätin "konmarittaa" omaan tyyliin  vaatekaappini. Kaikki vaatteet, joita kudelangat pitivät koossa (niin ihanan pehmeitä 😉) ja, jotka muuten tuntuivat kutistuneen vaatekaapissa, lähtivät kiertoon. Yksi kaappi jäi karsimatta ja ulkovaatteet katson myöhemmin. Samalla karsin kenkälaatikosta kaikki ne kengät, joita en ole syystä tai toisesta aikoihin käyttänyt.

Iltapäivällä ennen sade- ja ukkoskuuroja tuntui ilma jähmettyvän paikoilleen. Ei tuullut ja painostavan kostea sää tunkeutui parvekkeen ovesta sisään. Illalla vähän ennen ukonilmaa alkoi tuulla navakasti ja ilma raikastui. Tunti ennen välähdystä ja pamahdusta taivas meni pilveen ja piti ottaa valaistus avuksi.

Pari neulepaitaa, joista muuten kovasti tykkään, voisi pestä 60 asteessa ja katsoa, miten niille käy. Jos huopuvat sopivasti, niistä voisi tehdä "Tuunaajamutsin" mallilla uuden tilkkupaidan. Samaa voisi yrittää soveltaa myös puuvillaneuleilla kasvattamalla tynnyrin ympärysmittaa.

Löysin myös pari viikkoa etsimäni kuvaromput. Ihan looginen paikka, mutta niin hyvin piilossa, että en hoksannut ihan sieltä katsoa. Pikainen silmäys niihin ennen unia.

perjantai 23. toukokuuta 2014

Kierrätys 2

 Siivouspäivän etkoilla muotibloggaajilla oli kirpputori, jossa neljän aikoihin oli valtaisa tungos, mutta iltaa kohden asiakaskunta harveni tosin rekkien tutkailijoita putkahteli ovesta tasaisesti aina sulkemisaikaan asti. Tarjolla oli vaatteita, kenkiä, huiveja, hattuja, laukkuja ja koruja. Ostin minäkin yhden korun ihan osien vuoksi. Myyjä hieman hämmästyi kun kerroin aikovani purkaa kaulakorun ja tehdä sen osista jotakin uutta. 





Perjantaina riitti lamppupajassakin vipinää. Marlin ylijäänneistä ja käyttämättömistä mehukanistereista suunniteltiin lamppuja ja muita kodin koristeita. 




Perjantai oli selvästi vilkkaampi päivä enkä ehtinyt mukaan koru- ja lamppupajalle kuten torstaina. Juoksin hakemassa paperia ja kyniä sekä vastailin tilaisuuteen palkatun vartijan kanssa erilaisiin kysymyksiin. 

lauantai 26. lokakuuta 2013

Ompelukahvila - lokakuu



Lankatyö mukana, mutta miekka jäi kotiin, joten oma työni ei edistynyt tällä kertaa. Mukavaa oli silti rupatella ja katsella muiden kierrättävän vanhasta uutta. Mukana mielenkiintoinen ompelukonemerkki - Tikka.

perjantai 27. syyskuuta 2013

Ompelukahvila

Siivouspäivän etkot olivat suosittuja ja saivat syyskauden ajaksi jatkot nimellä Ompelukahvila. Sain vinkkiä, että Mestari on matkoilla tänään ja lupauduin käsityöillan yhteyshenkilöksi. Mukaan otin miekan ja kirjavaa lankaa. Miekka toimi sekä varrasvirkkauksen apuvälineenä että taijin tuntien sijaisliikuntana kun aloin huitoa vähän ennen sulkemisaikaa. Huitomisen jälkeen vuorossa oli siivoamista, hissillä ajelua ja ovien aukomista.


Huivipitsiä olisi tullut puolet enemmän, mutta löysin kierrätysmateriaalien joukosta huppari- ja verhonyöriä. Tulin sitten harjoitelleeksi myös makramen solmeilua. Saatan käyttää paksummat nyörit uusien nauhojen tukilankoina. Työtoverini ehdotteli valkoiselle makramemakkaralle uusia ja vähän erilaisia käyttötarkoituksia. Pistä kuminauha tuohon renkaaseen niin siitä tulisi vekkuli kravatti. Tai työnnä housun vyötärön alla ja sitten olisi nätti häntä. 

keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Ranta Yang

Keskiviikkona puuhailin kotona yhtä sun toista. Kämppäni näyttää tällä hetkellä romuvarastolta, koska olen myllännyt joka paikassa. Tupakeittiön puolelle olen kasannut kamavuoria sillä ajatuksella, että kutsun kierrätyskeskuksen auton paikalle ja pyydän heitä viemään yhtä sun toista epämääräistä jonnekin purettavaksi ja uudelleen koottavaksi. Pikainen ulkoilu roskasäkkien kanssa kertoi päivän olevan ulkomittarista ja auringon pikaisista kurkisteluista pilviverhon takaa niin hyytävää, että illan taijitapaamiseen pitää pukeutua lähes arktisesti. Unohdin kaulurini kotiin, mutta muita tamineita myssystä villasukkiin oli riittävästi. Onneksi ilta oli muuten lähes tyyni eikä ranta aaltoillut myrskyisästi. Lämmintä päällä ja yangin sarjan hosumista muiden avustuksella, se piti kropan suhteellisen lämpimänä. Ihailin kevätkukkia leskenlehdistä valkovuokkoihin ja kauniisiin narsissiistutuksiin bussin ikkunasta. Taustalla oleva metsäinen maisema alkaa vaimeasti vihertää kylmästä säästä huolimatta.

torstai 23. joulukuuta 2010

Joulusiivous

Sain ystävältäni nerokkaan avun joulusiivoukseen:

Siivousneuvo ennen pyhiä. Jos kotona on sekaisin, tee näin.
1. Tee uusi kansio tietokoneeseen.
2. Anna kansiolle nimi "Sekainen huoneisto."
3. Paina hiiren oikeata näppäintä poistaaksesi kansio.
4. Silloin tietokone tulee kysymään: "Haluatko poistaa sekaisen huoneiston kokonaan?"
5. Paina kyllä - nappia.
6. Nosta jalat pöydälle, ota drinkki ja nautiskele ;)

Haluaisin kyllä kokeilla juttua töissäkin vaikkapa teemalla "kadota tuhottavan materiaalin pino".

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Pulusota

Aamusella oli liki kaksikymmentä astetta pakkasta ja vietävän kova tuuli, joten en lähtenyt puistoon harjoittelemaan. Talvitamineet olisivat olleet kyllä lämpimät, mutta maamataulu olisi jäätynyt pelottavaan irvistykseen. Sen sijaan nukuin vähän ja päätin siivota. Mutta....

Parvekkeelle oli muuttanut alivuokralaisia. Ylhäällä palkin päällä oli parhaimmillaan kuusi kuhertelijaa, jotka kovalla karjunnalla ja teleskooppi varrella metallilistoja paukuttelemalla ajoin ulos reviiriltäni.
Tässä vaiheessa kaikki eivät enää uskaltaneet tulla sisäpuolelle istumaan vaan jäivät tarkkailemaan sotatanssiani ulkopuolelle. Lopulta ei tarvinnut kuin olla julman näköinen ja heilutella käsivarsia oven takana niin ehdokkaat lähtivät hakemaan uutta yösijaa. Tällä kertaa sanoma meni perille, mutta kun hahmoani ei näy, ne tulevat takaisin. Sen verran pieni aivoisia ja kovakalloisia ovat.

Ei minulla muuten mitään heitä vastaan ole, mutta kun ovat kovin sottaisia. Pitääkö se peräpää heilauttaa sisäpuolelle ja käyttää talvipuutarhaani vessana? Niiden kovaan kalloon pitää saada viesti, että tänne ei muuteta asumaan eikä perusteta pesää. Sen verran niiden kuhertelua katselin, että kun maaliskuu saapuu, saattaa palkin päältä löytyä pulujen rivitalo.

Pulun kakan lisäksi miniaivoiset ovat jo ennen minun riekkumistani kokeilleet lasin läpi lentämistä. Sen verran oli untuvia ja höyheniä ruusupuskan lähettyvillä ja linnunsulka kuvioita lasin pinnassa, että läpi on yritetty mennä useampaan kertaan. Ja kun hätäännytään, niin ruikitaan lisää. YÄK! Tämä talo on jo rakennusaikana kuulunut ison pöllön reviiriin. Ehkä sen elo on talven aikana päättynyt kun sottapytyt ovat vallanneet räystään aluset. Sen lisäksi metroasemalle on asennettu viime syksynä äänipillit. Ehkä HKL on löytänyt sen oikean taajuudeen kun lentävät basillipesät ovat muuttaneet tänne. Ensi kesänä katon rajaan tulee verkot tai pellit. Sitä ennen huuhkajan näköiselle otukselle olisi kokopäiväinen pelottajan paikka vapaana!