Pyörylöitä

 

Työkaveri kertoi edellisen avainkaulakorun hajonneen ja kyseli sen korjauksesta. Totesin, että siinä käytetty tekniikka ei sovellu korjaamiseen (matkamuisto ulkomailta), mutta voisin ottaa helmet talteen ja tehdä jotain muuta tilalle. Päädyttiin kuitenkin siihen, että tekisin jotain muuta tilalle kunhan olisi kevyt kantaa. Aikani ajatuksia pyöriteltyäni ja IdänHelmessä (Kirsillä oli hieman monimutkaisempi versio kaulassa) vierailtuani päädyin renkaisiin ja kolikkohelmiin, joita kotona oli jo valmiina juuri oikeissa väreissä.

Viiniä ja pinkkiä

 

Kummatytön ja pikkusiskon synttärilahjat, joiden ideoiminen tuotti jonkin verran aivonyrjähdyksiä värien vuoksi. Viininpunainen on ollut niin suosittua, että helmet alkavat olla lopuillaan. Pinkki nyt ei vaan ole minun lempivärejäni eikä sitä siksi löydy varastoistani.

 

 

Pinkkiin löytyi vastaus ihan vaihingossa kun etsin viininpunaisia vastauksia. Tajunnanvirta oli onneksi oikeassa ja pinkkiin rakastuneen nuoren naisen repussa heluu kimmeltävä sydän.

 

Viininpunaiseen etsin kaikki saman sävyiset helmet ja lisämausteita koruun löytyi muista violetin sävyistä. Ilmeisesti se onnistui tavallista paremmin kun jatkoksi pyydettiin jotain saman tyyppistä turkoosin sinisenä. Ihan samanlaista on vaikea toteuttaa, koska harvoin löytyy ihan samanlaisia helmiä eri väreissä. Nykyään kun tuntuu helmimaailmakin menevän muotivirtausten mukaan. Jos keväällä löytyy jotain kivoja värejä niin samaa sävyä ei enää syksyllä löydy mistään.

Isot ja kirjavat puuhelmet

 

 

Sain pyynnön avainkaulanauhasta: mahdollisimman värikäs ja mahdollisimman isot helmet. Symmetrian rikkojaksi laitoin alimmaksi toiseen päähän punaisen kärpässienihelmen ja niskalenkkiin kolmen helmen vuorottelujärjestelmällä piemenpiä helmiä, mutta muuten iloittelin värien kanssa villisti. Isoimmat helmet ovat 20-30 mm ja pienimmät 8 mm.

 

 

 

 

Avainkaulakorut

Näitä ei ole koskaan lliikaa ja vaikka tekisin kuinka monta, ne loppuvat aina. Tässä kevyet siemenhelmistä ja karamellikukkasista (lamppuhelmet, jotka muistuttavat lapsuuden toffeekaramelleja) kootut avainkaulakorut, jotka olivat kaikki vähän eri pituisia. Jos ei ole kovin kuuma, pitää ensi viikonloppuna tehdä vähän lisää. Jos on kuuma, vilvoittelen itseäni parhaaksi katsomallani tavalla ;)

Pinkki kauppa

Lasipalatsissa on vielä sunnuntaihin asti PINKKI pop up kauppa. Käykää vilkaisemassa namikoruja enkkulakusta vaahtokarkkeihin. Korupäällikkö ei ota nokkiinsa vaikket mitään ostaisikaan. Hänestä on hauskaa, jos korut saavat sinut hymyilemään. 

Saa kaupasta muunkin väristä tavaraa. Kuvassa oma ORANSSI Hömelö Pöllönen. 

Lue Elvarin tarina ja ihastele Elvarin tuotteita sen verkkokaupassa.

Korut eivät ole syötäviä, ne on tehty asekartelumassasta ja suklaista saippuaa. Naapurin koira kerjäsi tosi nätisti haistellessaan suklaasaippuan tuoksua. Ups, joku taitaa tietää, mitä saa lahjaksi ; )

Pienet tytöt

Näitä tyttöjä ei löydy kenenkään paketista. Pienet puunuket saivat avainrenkaan päänsä päälle. Ne tarttuivat käteeni Suvlahden kattilahallista elokuun askartelu viikonlopusta. Niitä myi NamiSupplies. Hämmästelin tarjolla olevia muovisia donitseja ja herkkuja. Namit ovat avanneet Pinkki-kaupan häkellyttävän lähellä työpaikkaani ... en vain ole sitä aikaisemmin hoksannut kun ei ole ollut tarvetta seikkailla siinä suunnassa. Saattaahan siinä käydä niin, että namikauppa pelastaa päiväni kun haen jotain erikoista ja kummallista.

Nostalgian sininen

Riipuksia ja avaimenperiä tutulla kukkasella, mutta uudella värillä. Kaikki menneet...

Ovi rantasaunaan keskellä pääkaupunkia ja kesäisiä ajopelejä jalkakäytävällä.

Sinertäviä jämiä

Viimeinen koukku, kymmenen senttiä sinistä puuvillanarua ja pari helmeä. Viritys on kulkenut mukanani jo useamman kuukauden ja kuvakin ehti jo kertaalleen hukkua ...

Kaksi eri pituista vaijeria, joihin pujotin pieniä kissansilmiä, fasettihiottuja ja särölasihelmiä. Kumpaankin renkaaseen vähän lasikukkia ja toiseen lukko. Joitakin helmiä vielä jäi, mutta lisään ne viimeisten helmien värisekoituksiini. Teen taas jossain vaiheessa sinisävyisen "pyttipannun".

Mitä edellisestä jäi tähteeksi ja muutaman sävyn lisäyksellä sain vielä rannekorun aikaiseksi.

Sydämellinen päivä

Ei mitään uutta ja ihmeellistä sinällään vaan kasa riipuksia ja avaimenperiä kaiken kirjavissa väreissä sydämen muotoisena. Molempia jakelin maanantaina ympäristössäni vaikuttaville naisille ilahduttaen ja yllättäen monen päivää. Loput menevät arpajaispalkinnoiksi Forssan seudulle.

Poksahdus

Heräsin iltanokosiltani perjantai-iltana sangen myöhään pirteänä kuin peipponen keväällä. Silloin se tapahtui!

Kaksi aivosolua törmäsi vauhdilla koppani sisällä. Helmien voima kasvoi suuremmaksi kuin turruttavan taudin hähiriötekijät, jotka pyrkivät sisältäni ulos.

Korutehdas posahti käyntiin. Annoin käsilleni ja aivoilleni vapauden toimia itsekseen enkä rajoittanut niitä helmikuun muistilistallani. Ehkä niistä jokunen on väreiltään ihan oikean oloiset ja listalle sopivia tuotoksia. Tekeminen on jatkunut tänäänkin. Nämä riipukset ja avaimenperät ovat viime syksyn tuotantoa.

Suojelusenkelit

Tämä enkeli on tehty kännykkäkorun roikottimeen ja huristelee ystäväni mukana ties missä. Alla viimeisimmät kokeiluni. Näin kaupassa heijastinpuikkoja, jotka asennetaan fillarin pinnoihin. Aivomutkissani käynnistyi heti reaktio: voiskos niistä tehdä jotain muutakin. Takissani on heijastin, mutta HS jutun mukaan sen heijastavaan vaikutukseen ei kannata luottaa. Repussani on myös heijastavasta kankaasta tehty pieni koira. Sekään ei saanut kovin loistavia tuloksia. Parhaan tuloksen antanut heijastin, joista minulla on kissa, muumipeikko ja sydän, jää naruineen aina jonnekin kiinni. Jos ei muuten niin vetoketjun väliin, jolloin taskuun jää aina jotain tärkeää jumiin. Yhdellä kintaalla ei voi lämmittää moelmipa käsiä. Niinpä pienen tuumailun jälkeen somin puuvillanauhaan putken, vähän solmuja ja helmen hännän huipuksi. Yläpään silmukkaan laitoin avaimenperähakaset. En tiedä ovatko tehoiltaan yhtään sen parempia, mutta ovat ainakin kiva somiste hihoissa eivätkä jää repun remmeihin jumiin. Sidon sydämen repun sankaan roikkumaan. Ehkä se pysyy siinä jonkin aikaa vilkkumassa.

Reppukoristeet

Valmistaudun arpajaisiin ja olen näperrellyt muiden korujen lisäksi myös avaimeperiä tai laukkusomisteita lamppuhelmistä. Käyttäjä voi olla kuka tahansa. Matkaan on lähdössä erinäinen määrä rannerenksuja kumilankaan pujotettuna.

Otetaan metri puuvillanyöriä.

Pujotetaan nyöri hakasen lävitse.

Tehdään solmu.

Pujotetaan valitut helmet nyöriin.

Viimeistellään loppusolmulla.

Korukukkia

Kukkaketo on pieni posliinisoikio, johon on kiinnitetty kukkakuva. Sen takapuolelle liimasin miehen kenkineen kattoon kiinnittävällä liimalla rintaneulan.

Punaisten kukkien toisinto valkoisen kirjavana.

Suuri sininen foliosydän avaimenperässä. Kuin iso nuppu, joka kätkee vielä sisäänsä salaisuuden.

Leijaillen

Oma kuva helleviikolta. Menokenkä vaivasi lomalla ja sehän tietysti tarkoitti hiljaisuutta täällä. Etelä-Suomea on taivallettu ja ihasteltu. Niistä sitten lisää myöhemmin.

Tämä avaimenperäkoru on koottu tajunnanvirralla. Iso kolikko on odottanut pitkään sopivaa virtausta. Se muistuttaa pientä leijaa ja samalla tajunnanvirralla löytyi uusi omistajakin tai ehkä molemmat virrat olivat kietoutuneet samaan säikeeseen. Kaikkiea ei vaan hoksaa heti yhdellä hipaisulla.

Lukkoja ja hakasia

Joululahjaksi sinisen ystävälle lähtivät nämä kolme riipusta. Viime jouluna hän sai hopeisen pannan ja korun. Nyt pantaan tuli kolme uutta vaihdettavaa riipusta. Tietysti papukaijalukoilla varustetut riipukset voi laittaa minne tahansa roikkumaan.

Nämä avaimenperät on varustettu hakasella, jote ne voi laittaa riippumaan ihan mihin tahansa. Alla uusiokäytettyjä koruja, jotka purin ja pienillä lisäyksillä ja muutoksilla muuttuivat somisteiksi.

Ikävä kyllä alunperin haluamiani lukkoja ei saanut enää mistään ja jouduin hieman soveltamaan muita osasia, jotta sain tehtyä avaimenperiä tai vetoketjukoruja. Tarjolla oli joko liian hentoja tai liian järeitä osia.

Avatut joululahjat

Kaaoksen torjunta on tänään jatkunut. Sen verran kävin vielä kaupoilla, että täydensin varastoani vessapaperilla (viimeinen rulla menossa), kahvipaketilla (purkinpohja näkyvissä) ja hammasharjakoneeseeni uudet harjat. Käytin tänään edellisen hapsottavan terän kylppärin siivoamiseen. Ei, en pessyt koko kylppäriä hammasharjalla, ainoastaan ne pienet rakoset, joihin muut pesuvälineet eivät yllä, mutta joihin aina jää kaikkea moskaa kiinni.Vielä kun kuivaa astiat, jotka eivät ole kuivuneet itsekseen kauppareissuni aikana, niin koti näyttää harvinaisen siistiltä (niitä kompromisseja lukuunottamatta). Sitten pakkaamaan matkakassia. Lähden vanhempieni huollettavaksi lomani ajaksi.

Kuulin ja näin, että näiden lahjojen saajat ovat pakettinsa avanneet heti sen saatuaan. Sydämellinen lamppuhelmi pinkin ja liilan värisessä "letkussa", jonka toisessa päässä on avaimenperäkoukku. Kiinalaista tekstiä en ymmärrä. Sattuipa vain olemaan kaunis tausta helmityölle.

Lämpimin värein tehty narukoru: foliosydän, särölasihelmiä ja punaisia 6/0 siemenhelmiä. Tähän koruun tein aiemmin syksyllä saman sävyisen rannekorun.

Repun somisteet

Tämä soma kiinalainen panda tuli taloon viime syksynä vielä somemmassa rasiassa. Kamala emäntä ihastui laatikkoon ja löysi sille käyttötarkoituksen ennen kuin tutustui laatikon asukkiin. Aluksi panda roikkui verhossa, mutta tuppasi kääntämään minulle aina selkänsä ja tuijottamaan suomalaista kerrostalon pihaelämää. Vaihdoin sille järeän nahkanauhaan ja käytin sitä kaulakoruna kunnes tarvitsin nauhaa jouluna johonkin toiseen projektiin. Nalle muutti istumaan CD-tornin päälle ja tuijotteli milloin mihinkin suuntaan musiikkimieltymysteni mukaan. Ystäväni ilmoitti viime lauantaina, että nalle kaipaa uusia ympyröitä, joten ruttasin sen ketjulla reppuni sankaan kiinni. Syksyllä se muuttuu jälleen vähemmän reissaavaksi, koska heijastava koiramaskotti pääsee omalle paikalleen sekä nallen että minun turvallisuutta ajatellen.

Pikku reppuni vetoketjun vetovehje hajosi. Aikansa siinä killui pikkuketjun varassa sydän, jonka sielu ei kuitenkaan kestänyt reippaassa menossa mukana vaan hajosi matkan varrella. Amulettien ensimmäinen koeversio aurinkoisen keltaisilla helmillä pääsi vetovehkeen sijaiseksi. Siinähän roikkuu kunnes putoaa tai hajoaa.

Tuliaisia kotiin

Ipanan avustuksella kuvattin pitkä helminauha, joka on tehty jämistä. Hän kääri sen ranteeseen. Viimeinen enkeli, kolme eripituista vaijeria sekä sekalainen kasa 3-4 mm kivihelmiä ja kissansilmiä. Tarvittaessa yhden pitkän ja kaksi lyhyttä saa koottua kahdeksi erilliseksi nauhaksi. Iltapalan jälkeen meillä oli korujen muotinäytös. Kameraan kertyi mukava määrä kuvia kunnes patterista lopahti virta. Tenavat yöpuulle (sipinä kuuluu vielä) ja kummatäti omille päivityksille, jahka akku oli siirretty laturiin.


Ipanan kotiin tehtiin tuliaisiksi avaimenperät mielivärien mukaan. Juuri valmiiksi saadut helmet kaulassa joululahjan kera sekä purettavien laatikosta löytynyt nauhakoru.

Nuorempi suunnittelija Ipana

Vanhemman vierailevan suunnittelijan mallin mukaan Ipana aloitti musta-punaisen aikakauden vähän suuremmista helmistä tosin. Helmet solahtavat nenän ohitse ilman lukkoakin, mutta toki sellainen laitettiin.



Memoryvaijerista sormus Mörököllin esimerkin mukaan, tosin mieliväri sininen käytössä ja kissansilmähelmet. Alla avaimenperä.


Valmiista enkeleistä muutamalla lisäyksellä korvakorut. Heti kohta toisetkin suunniteltu ja tehty.

Mörökölli korusuunnittelijana

Kummatyttöni Mörökölli vierailee nuoremman serkkunsa kera Rusinan tykönä. Ensimmäisen illan vietimme kokoamalla korusetin: rannekoru, sormus, kaulakoru ja avaimenperä. Kaikki mustaa ja punaista.

Kirjava avaimenperä Rusinan omaa tuotantoa. Menee töihin vaatekaapin ovenkahvaan, jotta oma kaappi olisi helpompi tunnistaa muusta rivistöstä seitsemän muun kaapin joukosta.