lauantai 17. marraskuuta 2018

317. Käsityömessut


Kansallispuku on suomalaisuuden viivakoodi.
Hyvin kiteytetty ajatus. 


Ihana villapaita Novitan isolla osastolla.


Tuubisuunnittelun ja -kutomisen kisa.
Kaunista muotoilua ja rikasta kuviokieltä.


Ihania lankoja, joita kävin hypistelemässä.


Suomalainen tekstiilituotanto ja kuviosuunnittelussa loistaa laadukas pientuotanto. Kankaita oli paljon ja niistä löytyy väriä ja kuvioita laidasta toiseen. Osa tuottajista myy myös omaa vaatetuotantoa. Ihailin kovasti.


Toikan kangaspuut olivat ahkerassa käytössä. 


Lastenvaatteita iloisista kankaista.


Taitotyöpajoja ja esitelmiä 
Jos kävi hyvä duuri, ehti huilata hetken ennen kuin jatkoi ihailemista.

C-hallin kiersin kokonaan. A- ja E- hallit osittain. Tekijöitä oli valtavasti eikä aika riittänyt kaikkeen. Karsinta oli kova ja monet tekijät jäivät jututtamatta. Tutuille hukkasin heit ohimennessäni (Figulus, Elvarin Sanna, Klipsuttimen omistaja, Helvie ...). 

Alan ymmärtää, miksi konkarit ovat koko viikonlopun paikalla. Minulle koko juttu oli vähän ex-tempore ja hatusta vetäisty. Hauskaa kuitenkin oli ja arkeen tuli vaihtelua.

Ihmettelen kuinka paljon väkeä on lauantaina kun perjantai-iltapäiväkin oli sangen vilkas ja liikkuminen ajoittain hankalaa. Vaatesäilytystä oli lisätty. Kannoin takin mukanani. Sinne oli jono ulko-ovelle asti. Ruokaa sai isosta hallista, mutta sinne en mennyt vaan kaivelin repusta eväitä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti