Helsingin huvikumpu

  

Perjantaina oli kehityspäivä. Aamupäivällä Antisäätäjä Anni Perhon luento fiksusta ajankäytöstä. Iltapäivällä jakaannuimme ryhmiin ja seikkailimme Linnanmäellä. Hyvällä tuurilla sain tutustua neljään työntekijään, jotka eivät ennestään olleet minulle tuttuja. 

 

Lupasin tulla mihin laitteeseen vain, mikäli se on tiimin onni, kun olen aina ennenkin mennyt. Loppupäätelmä Taigan jälkeen on se, että siirrän tukihenkilön hommat seuraavalle sukupolvelle. Tomumajani parasta ennen päiväys on vanhentunut.

  

Tasapainoaistini meni sekaisin heti ensimmäisessä korkkiruuvissa. Sen lisäksi jalkani olivat turvapuomin alta kipeät pitkään. 

Huvikumpu jää valokuvaajan ulkoiluparatiisiksi muutamin poikkeuksin. 

Ei enää mitään rytinää tai vatkausta.

Kurnupäiset hupimaisterit vauhdissa. 

Itse en ole aikaisemmin osallistunut pelaamiseen, joten ihan mukava oli kokeilla näitäkin huveja. Hyviin tuloksiin pääsi kun sai tasaisesti keskivertopisteitä. 

Valokarnevaali Linnanmäellä

Meinasin jo pyörähtää ympäri portilla kun tungos oli valtaisa. Ilmaiskonsertin vuoksi reput tutkittiin portilla. Jos olisin tiennyt konsertista etukäteen, olisin kumminkin mennyt perjantain sumuiseen vesisateeseen.  Onneksi kuitenkin päätin kiertää paikan sillä törmäsin kakara-aikojen ystävääni, jota en ollut nähnyt ainakaan 15 vuoteen. Samalla kun odottelimme hänen seuruettaan tulevaksi, päivitimme historiaamme. Ilta oli harvinaisen lämmin. Vielä kymmenen jälkeen illalla, lämpömittari keikkui yli 13 asteessa eikä tuulikaan vaivannut. 

153. Kävelyllä huvipuistossa

Lämmin kesäilta houkutteli tekemään kävelyretken huvipuistossa ja katsomaan, mitä uutta ja ihmeellistä siellä on tehty parin vuoden tauon aikana.

"Uudelle puolelle" Kulttuuritalon takapihalle johdatteli vesielementein somistettu polku, jonka päästä löytyy mustekala-kieputin.

Vuoristoradan ja pelikojujen takaa löytyy aikuisparkki ravintoloineen, esiintymislava ja perheen pienemmille suunnattuja laitteita.

Vierailuni sattui Suomenlipun juhlapäivänä.

Näköalatorni ja vapaapudotuslaite näyttävät seisovan optisen harhan vuoksi melkein ristissä. Melkein limittäin ne ovat, mutta reilusti erillään.

Lisätietoja Linnanmäen laitteista.

Valokarnevaalit

Linnanmäen valokarnevaaleissa sattui tälle vuodelle kuiva, mutta tuulinen päivä.

Anna Pun konserttia kuuntelin ryysiksen ulkopuolelta kuvaten samalla valotaidetta.

 

 

Vesitornissa oli leikitty väreillä ja lampuilla heijastamalla ne seinille, kattoon ja pylväisiin.

Näkyvissä oli myös vesilaitoksen aikaista tekniikkaa.

 

 

Vesi, valo ja fluorisoivat narut.

 

 

Hattivatti-invaasio

 

 

Vesipuiston näyttävät kankaat ja fluorisoivat värit heiluivat tuulessa näyttäen elävältä pinnalta. Kuvat otettu sekä ylä- että alapuolelta.

 

 

Valokarnevaali

 

Perinteinen iltakävely Linnanmäellä koululaisten syyslomaviikolla. Tänä vuonna sattui hyvä keli. Ei satanut vettä eikä muutenkaan ollut kylmä. Kuvaaminen onnistui ilman hanskoja. Mielikuvituksen taisi olla lakossa, sillä en millään keksinyt uutta kuvattavaa tai näkökulmaa. Jotenkin tuntui siltä, ettei huvikukkulalla ollut mitään uutta. Aikaisempina vuosina paikalla on pyörinyt erilaisia teemaesiintyjiä, mutta nyt silmiini ei osunut yhtään. Ehkä ensi syksynä on parempi tuuri.

Pimeät kuvat

 Keskiviikkoiltana kävelin Kampista Töölönlahden rantoja pitkin Linnanmäelle. 

 Sää kävelyyn oli mitä parhain, tyyni ja kuiva.

 Kunnes pääsin valokarnevaalien kukkulalle ja alkoi sataa vettä ....

 Naisten vessa on muuttanut muotoaan sitten viime käyntini ...

 melkoisen imelää, uh!

IsoHupi

Perjantaina oli vakiintuneen vierailuohjelman mukainen hupipäivä Linnanmäellä. Aamupäivällä satoi rankkoja vesikuuroja. Taivas oli jonkun aikaa pilvessä ja ilma viileä ensihuvituksissakin. Se ei haitannut menoa laisinkaan, sillä jonot olivat mukavan lyhyitä lähes joka rytkyttimeen. Viimeiset kuusi tuntia aurinko paistoi ja lämpömittari kohosi t-paita lukemiin. Suosituimmat vitkuttimet tänäkin vuonna olivat mustekala, sateenkaari ja vuoristorata. Ketään ei pakotettu minnekään, vaikka melkein kaikki laitteet tulivat testatuiksi. Ipana ja Mörökölli nauttivat Hurjakurun viilentävästä vesimaailmasta, jolloin minä kävin huvittamassa itseäni Kieputtimessa ja Kirnussa, joihin he taas eivät halunneet tulla.

Me vaivaiset emme halunneet mennä Rakettiin, mutta nautimme pehmoisimmista töyssyistä hypyttimessä. Jonottaessa nautti lähes yhtä paljon kuin pehmeistä pompuistakin. Eräs pienen pieni tyttö löysi itsestään seikkailjan ja ilmoitti äidilleen tomerasti haluavansa siihen uudestaan, vaikkei ikää ollut paljon ja puheestakin jäi osa kirjaimista matkalle. Ilme olisi ollut ikuistamisen arvoinen, mutta kameraa en ottanut mukaan ollenkaan (kännyn kameralla on kuvat otettu).

Energiatankkausta piti tietysti harrastaa kun suurimman osan päivästä olimme tolpillamme ja kävelimme kilometrikaupalla ristiin rastiin aluetta. Lintsi Burger on riistoravintoiden ykkönen, vaikka varat menevätkin hyvään tarkoitukseen. Kaikki annokset ovat kutistuneet viime vuodesta. Plussaa siitä, että Ipanalle löytyi kasvisateria tänä vuonna. Viimeiset vuodet olemme jakaneet aterian siten, että Ipana on nauttinut ranskalaiset ja kokisen, jolloin minulle jää hampurilainen ja erikseen ostettu kahvi.

Kesäkimara

Kurttulehtiruusu kukkii täydellä vauhdilla. Pensaat ovat täynnä nuppuja, mutta osa on jo pudottamassa terälehtiään.

Lupiinit

Hellyyttävät hanhenpojat tutustuvat elinympäristöönsä tiukasti hoitoväen hoivissa.

Linnanmäen yllä liiteli kuumailmapallo. Niitä onkin näkynyt melkein jokaisena aurinkoisena iltana taivaltamassa tuulen mukana kaupungin taivaalla.

Ilta-aurinko herättää varjokasvit kukkkimaan.