Kevätkiva

Kesäkuun kokouksen jälkeen lähdimme Harjun Moriin. Söimme siellä lounaan (tomaattikeitto ja salaatti), johon kuului jälkiruoaksi kahti/tee ja kasvisjäätelö. Ruoka oli hyvää! Morilla on tarjolla myös musiikkia, kuvataidetta, käsitöitä sisällä tai ulkona. 

Harjun Mori: 

•  Harjun vanhasta ruumishuoneesta uudenlainen kulttuurikeidas kesäksi 
  
• Stadissa.fi/Harjun Mori
• Harjun Moria voi seurata Facebookissa, Instagramissa tai Tiktokissa.

Kesäkukkia

Voikukkien hahtuvat muistuttavat jollain tavalla Pasilan aseman edustaa.

Akileijat ovat kukkineet jo useamman vuoden oven vieressä sisäpihalla parvekkeeni alapuolella. Tietysti on mahdollista, että samassa rivissä on ollut muitakin ruukkupuutarhan kasvattajia, koska oma puutarhani on ollut jo useamman vuoden kesannolla. Kesät ovat olleet harvinaisen kuumia, jolloin kastelun pitäisi tapahtua päivittäin. Jo viikonlopun poissaolo parvekkeella, jossa lämpötila saattaa hellejaksoilla nousta päivisin saunamaisiin tunnelmiin, on kukkasille liikaa. Muut lämpömittarini räjähtivät, mutta ystäväni antama kierrätysmittari kertoi, että parhaimmillaan lämpötila on noussut jopa 80 asteeseen. Kotonakin on silloin ollut sietämättömän kuumaa eikä medioiden jakamat viilennysohjeet ole toimineet. 

Ruusu

 Ruusu oli katkennut ja minulta kysyttiin halusinko ottaa sen hoiviini. Kaunis kukka ilahdutti pari viikkoa pienessä pullossa melkein juhannukseen asti. 

Kaikenlaista säätä

Katselin parvekkeelta, että maa on kuivunut edellisen kuuron jäljiltä ja aurinko paistaa siniseltä taivaalta. Hyvä hetki käydä täydentämässä ruokakaapin sisältöä.  Ehdin kävellä puoli kilometriä kun urheilukentän päällä näytti tältä ja vähän edempänä oli vielä synkempää. Hetken jo mietin palatako takaisin, sillä jätin sadeviitan kotiin. Hetken tilannetta seuratessani, totesin, että pilvillä on sama suunta kuin minullakin ja ne liihottelevat nopeampaa tempoa kuin itse. Sen verran suunnittelin matkan uudelleen, että pujottelin kaupalle asti eri katosten kautta, jotta tarvittaessa voin jäädä odottamaan kuuron loppua. Kauppareissun aikana taivas oli selkeytynyt siniseksi eikä tarvinnut pelätä ylimääräistä suihkua. 

Puuhapäivä

 

Taloyhtiön kokouksessa uusi perhe oli kysynyt kesätapahtuman järjestämisestä. Joku oli epäillyt ettei kannata kun ei sinne kukaan tule. Minä löysin kutsun matolta tänne tullessani ja koska äidin kautta oli ohjelmaa tiedossa viikollakin, päätin olla vähän pidempään ja osallistua ennakko-odotuksista tietämättömänä, koska unohdin yhtiökokouksen. Meitä oli 16 ja osallistujien keski-ikä oli aika korkea. 

Koordinaatio oli hukassa, koska ei ole vuosiin tehnyt mitään vastaavaa. Pallon heitossa sankoon osuin kerran ja sain pisteen. Tikkatauluun osuin kerran ja sain koulumaailmasta tutun numeron 4, kaksi muuta osui puuhun ja kaksi molemmin puolin nurmikolle. Frisbeegolf lensi ensin oikealta ohitse, sitten vasemmalta ohitse ja kolmannella suoraan kohti, mutta frisbee päättikin kiertää puun. Mölkyssä osuin ensi heitolla pölkkyyn 11, seuraava lensi yli kaiken ja kolmannella onnistuin kaatamaan kaksi pulikkaa. Golfissa onnistuin lyömään neljästä pallosta kolme koloon. Kaikkea muuta olen joskus kokeillut, mutta golfia en koskaan. Ensi vuonna tuskin onnistuu. Pisteitä yhteensä 21. Hyvinkään repussani on nyt uusi heijastin, kiitos golfin. 

Välillä syötiin rillimakkaraa, juotiin virvokkeita ja juteltiin. Koko tilaisuuden ajan mietin, mistä onkaan tuttu meitä ohjaava ja sääntöjä kertova mies. Entisen työelämäni takki auttoi avaamaan solmuja ja kun sain koko nimen haltuuni, osasin sijoitta hänen oikeaan lokeroon organisaatiossa. Suurin osa asukkaista oli tuttuja ainakin näöltä, joitakin tunsin nimeltäkin, mutta kaikkia ei viikonloppuisin näe kun ei joka päivä kulje pihan poikki suuntaan taikka toiseen.

Kisailusta en ottanut kuvia, mutta kukkapenkin pionit olivat parhaimmillaan ja kuvassa muutama sateelta suojautunut ötökkä. 

Aurinkomaalia

 Heräsin viiden jälkeen aamulla siihen, että aurinko paistoi keittiön ikkunasta suoraan silmiin. Sitä ei tapahdu kuin kerran vuodessa keskellä kesää, jos nukkuu nenä keittiön ikkunan suuntaan. Kävin ihailemassa aamua ennen uusia unia. 

Järjestelynappula

Sain henkisen raivarin kun etsin jotain kirjanmerkkiä sitä löytämättä. Läppärin kirjanmerkkiarkisto on sotkuinen, joten ruoan valmistusta odotellessani (jokunen tunti sitten) päätin järjestellä kirjanmerkit yleisten kirjastojen 10-luokituksen mukaan. Lopetin juuri ja ihan yhtä nälkäinen olen edelleen. Pitää vissiin tehdä pari voileipää, ettei tarvitse nälissään unta jahdata.

Työsähköpostit ja tiedostot on järjestetty TOSin mukaan (TOS = Tiedonohjaussuunnitelma, käytetään arkistoinnissa).

Kirjanmerkit

Tiedätkö, kun on väärän opuksen välissä tai tipahtanut jonnekin matkalle? Silloin tulee napattua jotain, mikä on käden ulottuvilla. Nämä ovat siis kuljeksineet ympäri maakuntaa ja osa alkoi olla aika rispaantunutta. Tänne tullessani vedin repusta kaksi kirjaa ja levitin koko arsenaalin lattialle. Mehiläinen oli tipahtanut työpöydän alle kirjekuoresta sen revetessä. Nyt löytyi lattialta muiden joukosta, joten ei muuta kuin joulupahvi alle, sakset ja liima kouraan. Yhdistin kesäkuun kirjanmerkit samaan pahviin ja testasin kynien näkyvyyttä kirjavalta pinnalta. Oman kuvan tuloste, perhonen jostain ohimennen napattu, ötökkä ja paperijämä @fanoshop. Elämä jatkuu kirjanmerkkinä sidottujen kirjojen välissä. 

Pinspiraatio

Olen huomannut, että aurinkoiset illat inspiroivat koruaskarteluun valon taittuessa lasista herkullisesti. Sadepäivinä mieleni liikkuu korttien ja paperiaskartelun suunnassa. Toki on sadepäiviä, jolloin sanat vievät mennessään ja kadotan vuorokauden lukiessani kirjaa. Jossain välissä olen  yrittänyt herätellä tokkuraista muistiani taijisarjojen parissa. Ihan vielä ei ole kaikki liikesarjat hallussa, mutta oikean jalan jumppaaminen jatkuu talviliukastelujen jälkeen. 

Perhonen ikkunassa

Luulen, että ufologit ja alienistit ovat tutkineet perhosia, koska tämä pesuhuoneen ikkunaan lennähtänyt otus muistuttaa kovasti eräiden scifi-leffojen olioita.

Pyykkipäivä

 Pyykkipäivä: 3kk pyykit on pesty. Unohdin ostaa pyykinpesuainetta. En yhtään muista laimensinko jo viime kerralla pesunestettä vai en. Ainakin linkouksen vesi oli vaahtoa. 

Sattui toinenkin kämmi, jonka vuoksi päädyin pesemään sekä pyykkipojat että niiden säilytysastian. Ripustelin automaattikoneen vaatteita narulle kun nykäisin lakanan korista sillä seurauksella, että pyykkipoikaämpäri kääntyi nurinpäin ja sisältö valui ulos. Olipas siellä iso vyyhti tomua ja nukkaa. Pestessä tuli poistettua kaikki rikkinäiset pyykkipojat, kynänpätkät, nupit, pinnit, ruuvit yms koriin kuulumattomat osat roskiin. Pöly ja nukka olivat valuneet pohjalle näkymättömiin eikä kukaan ollut asiaan kiinnittänyt huomiota, sillä ämpärissä on useamman taloyhtiön osakkaan pyykkipoikia. 

Löysin pesulan vessasta tutun pyyhkeen. Äidin nimikirjaimet 50-luvulta ja minun painokuviot 80-luvulta. Aika harsoiseksi ovat kuluneet 70 vuodessa. Muistelen hummapyyhkeen ravanneen myös matkailuautoissa muinoin. Muitakin matka-autoon kuuluvia pyyhkeitä on tuotu yhteiseen käyttöön.

Ravun helmet

Kivihelmet akaattia ja karneolia sekä punaisia särmikkäitä lasihelmiä. 

 Luotettava yhteistyökumppani töissä siirtyy muihin maisemiin. Hänen kanssaan on ollut hyvä tehdä töistä ja yhteistyö on sujunut tavallista paremmin. Lieneekö asialla jotain tekemistä, että ollaan muutaman päivän erolla saman ikäisiä ja ajattelumaailmakin samanlainen. Yhdistetty syntymäpäivä- ja läksiäislahja. 

Pionit

Rastilan korttelipuutarhan pionit hehkuvat. 

Naapuritalon puutarhuri kertoi, että Puotilan kartanon puutarhassa olisi erikoinen kokoelma pioneja. Itse en ole ehtinyt katsomaan kun se ei ole työmatkani varrella. Poikkeamat pitää aina suunnitella. Samasta syystä en ole ehtinyt käydä koko kesänä yliopiston puutarhassa Kaisaniemessäkään. 

 

Tyhy: Suomenlinna

Tänään oli retkipäivä Suomenlinnassa. Tyhy ja ihanan esihenkilön läksiäiset samassa paketissa. Sää suosi meitä. Aurinko paistoi niin, että posket hehkuu vieläkin. Vain tuuli oli ajoittain viileän sorttinen. 

Metroliikenteessä kesämuutoksia

Harvemmin metroportaissa on näin paljon ihmisiä ruuhka-aikojen ulkopuolella tosin en yhtään tiedä, mitä kaupungilla tapahtuu tänään. Rautatieaseman metroasema on remontissa. Nyt pitäisi vaan muistaa kävellä oikeaan suuntaan ettei löydä itseään Espoosta. 

Harmaa taivas pohjoisen suunnassa. 

Onneksi vesi valui junamatkalla ja aurinko paistoi jälleen määränpäässä. 

Kukat ja kimalaiset

 Rhodot ovat aloittaneet kukintansa ja kimalaiset pörräävät niiden ympärillä. 

Suvivirsi

 Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. 

Ihan ei vielä pääse lomalle,

vaikka enemmistö talon täytteestä ja äänistä kirmasikin jo kesälomalle.

Osallistuin kevätjuhliin piiiiiiiiiiitkästä aikaa. 

Ohjelmassa oli lyhyitä puheita, laulua, tanssia, runoja, Helsingin patsaita ja lasten iloa. 

Jasmiini kukkii

 

Jasmiini pensaat ovat aloittaneet kukintansa Hyvinkäällä. Vielä viikon alkupuolella oli vain lukemattomia nuppuja. Lisää vettä ja pensaat ovat täynnä valkoisia kukkia. Tuoksu on yksi parhaimpia luonnon luomuksia. 

 

Kesäsää

Tällä viikolla on helle ja ukonilma vuorotellut. Aina iltapäivällä puistoon mennessä on alkanut kumina ja ryminä. Vesipisarat ovat lentäneet tuulenpuuskien mukana pitkiä matkoja. Olen ehtinyt kiertää puiston kerran, minkä jälkeen olen suunnannut takaisin pihalle kiertämään taloyhtiön kiinteistöjä ehtiäkseni lipan alle suojaan mikäli alkaa sataa rivakammin. Lapset lähtivät kuin ohjukset kotiin kun lähes siniseltä taivaalta välähti salama ja heti perään jytisi. Pilvet taivaalla risteilivät eri suuntiin ja kumina oli lähes jatkuvaa. Eilen satoi vähän, mutta tänään ei tullut pisaraakaan. 

 

Ukonilma

 Hyvinkäälle tullessa sade alkoi perinteisesti kaatosateella ja ukonilmalla. Järvenpäässä ei satanut, mutta Jokelassa taivas salamoi ja vettä tuli tosi rankasti. Hyvinkäälle tullessa maa oli jälleen kuiva, mutta taivas mustien pilvien peittämä. Asemalle tullessa puut tanssivat ripaskaa. Ovet aukenivat kunnon rytinään ja vesiverho siirtyi aseman päälle. Onneksi alikulkutunneli oli liki junan ovia, joten pääsin suojaan ennen kastumista. Rytinää ja ryskettä ehdin seurata reilu puoli tuntia. Junia tuli ja meni. Takseja ajeli useampi vastaan kun köpöttelin sateen raikastaman kaupungin halki kohti Sahamäkeä, mutta asemalla niitä ei ollut yhtään.