Taas on tämän kuvan aika. Kävin ensimmäisen kerran fysioterapiassa, johon varasin ajan Itikseen, jotta en rasittaisi muuta henkilökuntaa kovin rankasti kahden kuukauden poissaolon jälkeen.
Ensin kävelin käytävää edestakaisin ja sain saman diagnoosin, jonka itse olin tehnyt koulun käytävillä eli varvastyöntö puuttui, koska nilkka oli jäykkä. No ei ollut enää taivutusten ja venytysten jälkeen. Ennen kotiin lähtöä kävely sujui myös varpaiden kanssa.
Läksyjäkin tuli ja huomautus, että kaikkea saa tehdä paitsi kaatua. Jäykältä saa tuntua ja vähän sattua, mutta rikki ei saa mennä uudelleen. Tunnen eron ... juu. Tärkeintä oli saada Taijin treenilupa seisaaltaan. Siinä tulee lempeästi juuri niitä nilkan liikkeitä, joita harjoittelen muutenkin muilla tavoilla. Lisäksi myös muu torso saa liikettä.
1. Tasapainolaudalla pyöritys joka suuntaan ja pyöritys niin ettei polvi ole mukana. Mihin piilotin sen tasapainolaudan tammikuussa kun pyöri aina tiellä. Onneksi töistä löytyy jokunen 😊.
2. Porraskävely ylös ja alas sekä pohkeiden ja nilkkojen venytys alimmalla askelmalla. Tätä teen sekä töissä päivisin että kotona iltaisin.
3. Terve jalka lattialla ja leikattu ylempänä, josta polven ja nilkan taivutus eteenpäin niin pitkälle kuin menee. Tätä olen tehnyt koulun portaissa aamuisin ja sukkalaatikolla iltaisin.
Porraskävelyjä saa tehdä maltilla. Olen sitten soveltanut siten, että aamulla menen hissillä työhuoneeseen tsekkaamaan, onko sähköpostissa akuuttia asiaa aamulle. Lopun päivää olen käyttänyt portaita. Illalla vien painavan repun kotiin hissillä, syön banaanin ja menen kotiportaisiin kävelemään.
Toisen kepin saisi jättää pois. En kuitenkaan ole siihen suostunut koska sekä kotikortteli että työpaikan piha on jäinen ja lumisen liukas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti