tiistai 20. tammikuuta 2009

Rannekoru


Tiistaisin ei yleensä ole koskaan mitään postia. Ihan oikeasti, olen tilastoinnut sen. Tiistai on päivä, jolloin en odota postia, koska sitä ei yleensä tule. Tänään on poikkeuksellinen tiistai kun posti toi minulle pienen paketin. En muista, koska olisin ostanut itselleni valmiin korun. Lahjaksi niitä olen jonkun saanut. Rannekoru pääsi heti käden koristeeksi eikä se häiritse työskentelyä. Se pieni, siro ja kaunis. Se on savukvartsia ja vuorikristallia. Eli kaikin puolin ihan miun maun mukainen ja sopii hyvin yksiin samoista aineksista tehdyn kaukakoruni kanssa. Olisinhan toki itsekin voinut samanlaisen vääntää vaan en kehtaa kopioida. Oma linja se olla pitää. Ihanaisen kuva löytyy täältä.
Olen joskus jollekin sanonutkin, että ennen savukvartsi oli mielestäni vain rusehtavan ruma kivi kunnes eräänä päivänä se alkoi laulaa minulle.

Fysioterapiaa 2

Eilen olin toisella terapiatapaamisella. Sain kaksi sivua uusia liikkeitä sekä suosituksen pyöräilystä ja vesielementistä. Kaikkia muita pääsin kokeilemaan paitsi vesijuoksua. Ei siis muuta kuin uimapukukauppaan. Eilen en ehtinyt, tänään en jaksanut ja huomenna on muuta ohjelmaa, joten vesielementti jää nyt vähän hunningolle tällä viikolla. Täytyy käydä pyöräilemässä pari viiden minuutin satsia kuntosalissa ennen kotiinlähtöä. Toivottavasti pyörät eivät ole ihan ufo teknologiaa, jotta saan asennetuksi ultrakevyen vaihteen päälle. Kävelyharjoitukset voin tehdä siellä, missä on pitkä suora eikä liian liukasta. Tänään jo aiheutin levottomia katseita viuhtomalla oman kerrokseni pitkiä käytäviä kädet ja jalat rytmikkäästi heiluen. Tasapainoharjoituksiakin voin tehdä ihan missä vaan tosin epätasapainon tyynyä en kanna mukanani. Tyynyn kanssa voin harjoitella kotona. Lisäksi harjoitusohjelma sisältää venytyksiä kuminauhalla tai ilman. Eilenkään ei sattunut mihinkään, mutta jalka oli jäykkä tänään ja vähän enemmän turvoksissa kuin eilen. Lepäilen hieman ennen illan uurastusta eli ennen nukkumaan menoa harrastan vartin verran ylimääräisiä vanutuksia taijin (istuen, jos jalat ei kanna) lisäksi. Pari lahjaa pitäisi väsätä, mutta uni ja luovuus taistelevat keskenään. Saattaahan olla, että piristyn tästä vielä ...

Luovuus...

Roikottimista riipukseksi. Jäi yksi ylimääräinen roikotinpari ilman kohdetta, joten lykkäsin ne renkaaseen, jonka varustin papukaijalukolla. Omassa kaulassani on kaunis kimalteleva riipus. Helmet ovat muovia, mutta sangen eläväinen on kimallus.

Jokaisella ihmisellä on luovuuden lahja. Sitä ei voi koskaan kuluttaa loppuun ja se on aina ulottuvillamme. Kukaan ei tiedä, mistä se tulee ja mihin se menee. Jos vain luotat siihen, se on ulottuvillasi. Ote kirjasta Luovuuden Tao / Pamela K. Metz.

sunnuntai 18. tammikuuta 2009

Roikottimet



Osa korvakoruista jäi kuvaamatta, mutta tässä yhdet kappaleet kustakin, sillä monet oli tehty samaan tapaan, mutta helmien värit ja kivet vain vaihtelivat. Tiikerinsilmää tuli tehtyä useampia.

lauantai 17. tammikuuta 2009

Visio


Visio on jotakin, jonka yksilö haluaa saavuttaa ja joka innostaa häntä.

Minulta kysyttiin torstaina fysioterapiassa, mikä on tärkein asia, minkä haluan saavuttaa fysioterapiallani. Vähän aikaa löi tyhjää. Siis sen lisäksi, että haluan oppia käyttämään oikein jalkaani ja vahvistaa sen lihaksia, jotta jatkossakin voisin hyvin? Tietysi haluan mahdollisimman pian takaisin taiji tunneille. Toki harjoittelen yksinkin koko ajan, mutta tunneilla saa lisää visioita ja ajatuksia oman kehon hallintaan. Vaikka joskus tuntuu siltä, että se onkin keho, joka ottaa vallan. Seuraavaksi tivattiin, että mikä on pahin este, etten osallistu tunneille jo nyt. Yksinkertaisesti se, että en osaa siirtää itseäni paikasta A paikkaan B ajatuksen voimalla enkä ole vielä niin pitkällä lajiopinnoissani, että voisin lentää matolla. Yleisillä kulkuvälineillä pääsee vain osan matkaa ja minun tuurillani matalalattiavekottimet ovat niinä päivinä korjaamolla. En yksinkertaisesti saa taivutettua jalkaani niin korkealle saati sitten, että alaspäin kipuaminen hirvittää vielä enemmän. Työpäivän jälkeen oikea alaulokkeeni on niin väsynyt, turtunut ja turvonnut, että tulen mieluummin kotiin lepäämään. Kahdeksan tuntia jalat maata vasten riittää yhdelle päivälle. Ei sitä jaksa kävellä tunnille ja rasittaa jalkoja seisomalla lisää.

Lasiruusu

Tämä kaunis lasinen kukkahelmi sattui silmiini Helmiharakan myyntipöydällä Helsingin käsityö ja ELMA messuilla viime syksynä. Sattuipa niin hauskasti, että juuri se ihminen, jolle siitä ajattelin lahjaksi riipuksen muokata tuli viereeni ja ihasteli sen näyttävän hyvältä nahkanauhassa. Korupiikki ja papukaijalukko ovat kultadupleeta.

perjantai 16. tammikuuta 2009

Kevään värit

Tämä kuva oli ajatuksissani kun tein seuraavat helmet. Kukkien jälkeen poksahtivat vaalean vihreät lehdet. Ei siihen enää niin montaa kuukautta ole, kun kierrän puulta ja pensaalta toiselle ihailemassa kevään ihmettä. Pieniä kurttuisia ja hennon värisiä lehtiä, jotka muutaman lämpimän päivän ja vesisateen jälkeen poksahtavat raikkaan vihreiksi. Välissä on hieman lunta, rajua pohjoistuulta ja raikkaita pakkasia.

Ylemmässä liukusolmu ja alemmassa vaijeri ja tavallinen lukko. Hennon vihreät helmiäislasi- ja särölasihelmet ovat Luxoniasta. Niiden välissä tsekkiläiset 6 mm lasihelmet Idänhelmestä. Foliosydän on todennäköisesti Sinellistä. Väriyhdistelmä onnistui ehkä paremmin alemmassa korussa.