Päivän vedos

Keskiviikko alkoi pinkkinä ja päättyi haalean keltaiseen.

Rastilan aamutaivas.

Lapinlahden puistossa lehtiä oli vielä oksissakin.

Tapasimme Espoon ryhmän yangin harrastajien kanssa Lapinlahden puistossa. Kaikilla sarja takkusi ja ryhmämuistista on hyötyä. Kun ei muistanut, löytyi toinen joka muisti. Juteltiin, naurettiin ja pohdiskeltiin yhdessä ja saatiin kolme osaa sidottua liìkesarjoiksi. 
 

Muisti toimii pätkittäin

Joskus on kettumainen olo, kun muisti pyörittelee asioita viisi päivää viikossa, perjantaina kotiin lähtiessä miettii, mitä on jäänyt tekemättä ja unohtunut. Yritän kirjoitella asioita ylös, mutta joskus uusi keskeytys tulee ennen kuin on saanut edellisen ylös. Maanantaina ruukkukasvit on lurpallaan, jos on unohtanut kastella ne perjantaina. 

Kiitos Kamala luonto 💚

 

329. Aivolohkotesti

Kumpi aivolohko hallitsee sinua?

Ensimmäisen kerran törmäsin tähän testiin lukion psykologian tunnilla, jossa tutustuttiin omaan persoonallisuuteen. Käytäntö ja teoria samassa paketissa. Vuosien kuluessa olen päässyt tämänkin testaamaan aika usein. Muutokset eivät ole olleet isoja, joitakin prosentteja keikkuu puolelta toiselle.

Näille aivoille sain tänään työnopetukseen liittyvää kiitosta. Rauhallinen, tasainen ja loogisessa järjestyksessä etenevä työnäytös.

Testaa itsesi tämän linkin kautta!

267. Kylmä yö

Heräsin aamuyöllä hampaiden kalinaan ja jäykkyyteen. Vaistomaisesti unissani olin vetäytynyt pieneen kippuraan pitääkseni itseni lämpimänä. Yöt ovat olleet vilpoisia ja pari viimeistä päivääkin tuuli on häirinnyt auringon lämpöä. Kesän tallentama lämpö on haihtunut talon rakenteista jo syyskuussa. Hui! Väänsin itseni ylös ja käänsin termostaatin auki. 

Viimeisen 10 vuoden aikana on ollut monenlaisia syksyjä. Kerran laitoin lämmön päälle vasta marraskuussa, kerran jo syyskuun puolivälissä, pari mennyttä kesää on lämmitys ollut päällä melkein koko kesän. Keskimääräisen lämpimän kesän jälkeen, lämmitystä on tarvittu lokakuun aikana tai kuitenkin ensimmäisten pakkasten jälkeen. 

Aamuinen olo oli kuin kukan kimalaisilla. Kesän pirteä pörinä on muuttunut unisen kankeaksi surinaksi. Olo on kuin valkoista kohinaa. Vielä en ole saanut syyskuuta, vaikka se ahkerasti pyörii ympärillä. Toivottavasti vältytään jatkossakin.

227. Banaanipäivä

Pieni neliömäinen kuva ja isolla 20 fontilla.

77. Lits läts kräk

Nyt ollaan siinä vaiheessa kevättä, että aamuisin liukastellaan kuhmuraisia pihapolkuja ja teitä asemalle. Illalla takaisin tullessa ja viikonloppuisin päivällä varotaan astumasta lumivesisohjoon, joka upottaa juuri kengän varren ylitse.

Katselin eilen mittarista mieleniinnolla miten +5 astetta laskee liukumäkeä auringon kanssa iltaan puolessa tunnissa -5 asteeseen. Samalla kämpässä lämpötila laski pienellä viiveellä suositus lämpötilan alapuolelle. Ei haittaa, villasukat jalkaan ...

Kuva eiliseltä kun huomasin, että taivas oli myös mielenkiintoisen näköinen. Samalla tuli ikuistettua lumitilanne. Kaksi vuotta sitten tänään oli yöllä satanut lunta, joka suli pian pois. Kolme vuotta sitten kevät oli jo pitkällä. Kasvitieteellisessä puutarhassa moni kevätkasvi oli jo kukassa ja puutarhurit haravan varressa. Niin se vaihtelee, mutta mieluummin nyt kuin juhannuksena tai toukokuussa kuten viime keväänä.

Muistihirviöt

 

Kävin tänään lumisateessa hakemassa lisää muistia. Ulos rynnätessäni ulko-ovella kitojaan loksuttelivat nämä esihistorialliset olennot. Onneksi olivat muovia, muuten en olisi ehtinyt pysäkille kolistelleeseen ysin ratikkaan.

Päivän teemat

LUMI
Lunta on tuprutellut isoina nenäliinoina pitkin päivää. Luonto alkaa näyttää sellaiselta kuin sen talvisin pitääkin näyttää. Maisema on narskuvaa pumpulia ja puilla hattaraviitta päällä. Illallakin on valoisampaa kävellä kun lumi heijastaa valon takaisin kun taas asfaltti imee kaiken valon sisuksiinsa.Tämä kuva edelliseltä lumisateelta.

LIILA - VIOLETTI - PURPPURA
Näitä kuulemma pitää saada lisää ... siis tämän värisävyn korvakoruja. Sitä on sitten tänään haettu Idänhelmen kaupasta. Muutama viininpunainen pallerokin siirtyi valikoimiin. Ihan kaikkea ihanoita en voinut hamstrata kun kukkarosta muuten putoaa pohja pois. Taisi siinä valikoimaan tutustuessa muutama tunti aikaa vierähtää kun kumpikaan meistä ei ole ihan hiljaisemmasta kastista. Kuvan helmet on Elmasta, jossa uusi kauppias oli esittelemässä valikoimaansa: Helmien talo.

OSOITTEET: Minusta on kehittymässä uusi kävelevä muistipankki suvun keskuuteen. Viikon kysytyin osoite sijaitsee Skånessa. Toiselle sijalle nousee sitten muuttolintujen talvipesäpuu.

Muisti

Aina ei kaikki sanonnat päde: minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Muisti on ihmeellinen asia. Jos jotakin tietoa ei käytä, se painuu jonnekin lokeroon unholaan. Etsin ystävälleni netistä ohjeita tietyistä lapsuuden ajan korttipeleistä, joita pelasimme yhtenään eräänä kesänä joitakin vuosikymmeniä sitten enkä millään saanut mieleeni pelien kulkuja. Jopa Mustan maijan säännöt olivat kadonneet, vaikka pelasin sitä aina tätini luona vieraillessani vielä muutama vuosi takaperin. Onneksi nykyään kaikki löytyy netistä. Sekä wikistä että korttipelit.net kokosin säännöt kaivattuihin peleihin.

Sama ongelma näyttää olevan Chen tyylin taijin 48 liikesarjan kanssa kun jouduin polveni vuoksi muuttamaan sarjan itselleni sopivaksi. Nyt täytyy sitten opetella kaikki uudelleen, mutta mustia aukkoja on jokseenkin monta. Ryhmäharjoittelu menee plörinäksi kun ajatukseni kulkee liian hitaasti eikä raatomuisti toimi normaalisti. Yksin tehdessäni saan melkein kaikki liikkeet menemään jokseenkin vähän sinne suuntaan kuin niiden pitäisi mennä, mutta joissakin kohdissa liikesarja täytyy ravistella ulos sekä nupista että sen jatkeesta kitkuttamalla liikkeitä edestakaisin. Kaipa se lutviutuu ajan kanssa.

Ni hao & wan an

Taisin jo jollekin mainita, että tänään nyrjäytin taas kieleni yrittämällä lausua Kiinan kielisiä sanoja. Tunnille mennessäni tuntui ettei entisestä opista ole jäänyt jälkeen muuta kuin tervehdykset hei ja hyvää yötä. Aktiivinen lukeminen on ollut tänä kesänä kovin vaihtelevaa. Kuunnellut olen Positiivareiden levyä yölläkin unten mailla. Lujasti uskon, että jotain on jäänyt aivomutkaan talteen. Ainakin moni asia kuulosti ja näytti kovin tutulta tunnilla. Ongelmana olikin ymmärtäminen. Kirjan kanssa kaikki tuntui helpolta, mutta ilman kirjaa aivolohkojen käämit kärähtivät oikosulkuun. Taidan olla aika toivoton tapaus. Ei se voi mitenkään olla niin vaikeaa, vai onko? Positiivareiden sivujen kautta voit koekuunnella ääninäytteet.