lauantai 7. maaliskuuta 2009

Rannekoruja

Tulipa sellainenkin tilanne vastaan, että jouduin tekemään kunnolla töitä, että löysin jotain vaaleaa varastoistani muutamaa läpinäkyvää lasihelmeä ja vuorikristallia lukuunottamatta. Onneksi ostin Luxoniasta sekalaisen helmipussin, josta on peräisin nuo dalmatialaiset. Helmiina lähetti tilauslahjana valkoisia mv-helmiä. Hailakan vaaleiksi kuluneet ruusukvartsit ovat kierrätystavaraa (purettu rikkoutuneesta kaulakorusta) samasta paikasta, jonne tämä vaalea kaunotar oli matkalla. Tosin äiti kaappasi korun käyttöönsä ennen kuin tytär ehti nähdäkään työni tulosta. Täytyy tehdä uusi lumikoru tyttärelle, jahka saan jostain vaaleita helmiä...


Lumikorun yllä kaksi välipalaa ja lukkoharjoitelmaa. Lasihelmiä millin hopeoidussa langassa. Putkihelmet ovat yksikertaisesti pujotettu langanpätkään. Punaisessa kieputtelussa on käytetty useampaa tähteeksi jäännyttä lankaa sekä kieputettu kaaosmaisesti ylijäännyttä 0,8 mm lankaa. Kumpikaan ei ole lukkopuolelta maailman kaunein koru, mutta muuten näyttäviä ranteessa kun valo sopivasti osuu helmiin.

2 kommenttia:

  1. Helmeilystä tietämättömänä kommentoin, kivoja nuo täplähelmet tuolla välissä. ;-)

    VastaaPoista
  2. Jalattomiin dalmatialaisiin taisi äitikin ihastua ja anasti ne itselleen ... vai oliko syynä kokonaisuus. Ei kertonut.

    VastaaPoista