sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

157 vuotta

Kakkuun oli laitettu kolme numeroa kahdelle syntymäpäiväsankarille, toiseen päähän 15 ja toiseen 7. Siitä sitten muodostui tuo reilu puolistoistasataa vuotta. Mörökölli liikkui nuoren naisen arvokkuudella pitkin pitoja kun taas pikku prinsessa paineli tornadon vauhdilla vieraan luota toiselle ja jossain vaiheessa ehti avata pakettejakin.



Kovin oli asiallisia paketteja pikku prinsessalla. Onneksi tuli tehtyä asiapakettiin muutama kortin värisävyjen mukainen rannekoru. Ainakin toinen niistä kimalteli kädessä hänen viuhahtaessaan ohitse. Kuvaa niistä ei ole.

Mörökölli kertoi kevään muotivärien olevan yksi lempiväreistään. Onneksi olin ennen nuhaani kerinnyt pari korvakorua tehdä varastoon ja sattuipa sopivat väritkin. Mörököllin lahjat olivat litteitä ja pinottavia, euroja ja lahjakortteja.

2 kommenttia:

  1. Juhlia sitten vietetty ja kakkua syöty. Sisarukset ovat vastakohdat, yleensähän niin on.

    Kivat kortit ja mieluisia lahjojakin olit tehnyt.

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Kakkuakin söin, mutta päivänsankarien mummo oli tehnyt taas hyviä karjalanpiirakoita, slurps.

    VastaaPoista