Tomaattimehiläinen

Kun tänään menin pahimman paahteen jälkeen parvekkeelle kastelemaan kukkasiani, näin tomaatissa pienet keltaiset kukat. Ryntäsin sisään hakemaan pumpulipuikkoa ja rallattelin mehiläislaulua: bzzzzzzzeeeee... Raidalliset sukat jalassa vilkkuen keikuttelin vartaloani mehiläistanssissa, surisin kukkasille ja näin slmissäni pieniä punaisia mehukkaita tomaatteja.

Timanttikukka nojaili lyhdyn kattoon. Se oli ainoa, jonka olen nähnyt avoimena. Muut sulkea napsauttavat terälehtensä suppuun sillä siunaamalla sekunnilla kun avaan parvekkeen oven.

Kokosin 6 mm kivihelmet samaan rasiaan ja kokosin niistä itselleni kaulakorun. Leppoisa juhannus kotona aiheutti sen, että kaikki vaijerit ja lukot loppuivat. Kävin eilen täydennysostoksilla, jotta voin koota lisää heinäkuun merkkipäiviin. Kesäkuu on sitten ohitse. Mihin se katosi? Kiinan retkeen, yskimiseen ja 5000 valokuvan katsomiseen ???

Maa ja vesi

Viisi elementtiäMolemmat korut on tehty huhti-toukokuun vaihteessa ja ovat olleet käytössäkin jo monta kertaa. Olivat nimettömiä siihen asti kunnes satuin selailemaan kirjaa nimeltä "Elements of China" ja etsimään tietynlaista kuvaa matkaltani. Jotenkin matkan jälkeen loksahti kohdalleen olomuodot näiden korujen kanssa.

Onnen tuojat

Naurava Buddha sympatiseeraa hyvinvointia, onnea ja menestystä. Minulle kuva on aina ensisijaisesti tuonnut mieleen ystäväni pojan, joka taiteilee elämässä oman syndroomansa verkossa ja onnellisimmalla näyttää juuri tältä. Parempi kuva hekottavasta patsaasta, jahka tulee vastaan uusien valokuvien viidakosta, mutta pikaisesti löytynee täältäkin kun ilmoittelin lomalle lähdöstäni. Koru on Guilinista, jossa ihailin monenlaisia käsitöitä. Olisin halunnut pelkän nauravan Buddhan esim. riipuksena, mutta ei osunut silmiini, joten tein kompromissin ja ostin koko rannekorun. Nyt kulkee eräs onnellinen poika ranteessa mukana.

Näitä silkkisolmu ja -ornamentteja roikkuu ikkunoissa, parvekkeilla ja ovissa eri kokoisina. Väriltään ovat pääasiassa punaisia, mutta myös muita värejä löytyy matkamuistomyymälöistä. Toin pyynnöstä muutaman ja etsisiskelin lisääkin, mutta ei sattunut mieleisen näköisiä kohdalle, joten saalis jäi vähänlaiseksi.

Vuoriston kaloja

Tämä upea tilkkutyökassi on Lijiangista (Yunnan). Ostin sen kun mukanani oli vain iso reppu ja tarvitsin jonkun pienemmän kassin kantaakseni kameran lisäosia eli akkuja ja muistikortteja ym pientä tarpeellista tavaraa pikkureissuilla ja lähikulmilla liikkuessamme. Isossa repussa oli sadeviitta, tuulipuvun housut ja takki sekä ensiaputarvikkeita laastareista hyttysöljyyn. Tilkkutyöpussukoita löytyi muitakin eläimä, mutta kala oli sopivan kokoinen eikä sisältänyt ylimääräisiä ulokkeita (pyrstöjä, nokkia tai häntiä).

Tuunattu matkamuisto. Poistin lankalenksun ja laitoin tilalle renkaan ja koukun. Muuta yhteistä kieltä ei ollut kuin elekieli, mutta sain esittelyn kalojen tekotavasta. Hyvin yksinkertainen oikeastaan ja jokainen korunkieputtaja varmaan pystyy tekemään samanlaisen sekä langoilla että metallilla. Kulkunen helisee vienosti hännässä. Joissakin kaloissa kulkusen tilalla pelkkä helmi.

Puukukka

Kuvattu kevätkesästä 2009. Kasvitieteellisen puutarhan määritelmä: jonkin sortin pähkinäpuu.

Joop, se pähkinä jäi kuvaamatta. Jostain syystä en nähnyt niitä valmiina, vaikka kuinka yritin kytätä jo ihan senkin takia, että olisin saanut poimittua yhden taskuuni, halkaistua ja kuvattua sekä lähetettyä sen tarkemmin määriteltäväksi puutarhalle. Yritän uudelleen tänä vuonna.

Voi kun täällä on kylmä!

Takaisin on tultu, mutta hui kun täällä on kylmä. Shanghaissa oli launantaina 40 asteen saunamaiset tunnelmat. Eilen oli pehmeä lasku, sillä aurinko paistoi ja lämmitti kotikoloni hieman alle 30 asteeseen. Tänään olen sitten penkonut lämpöisempää vaatetta esiin ettei tarvitse palella.

Jollakulla on ollut ilmeisesti kiire pakata ja lähteä kaukomaille kun täällä on kaikki paikat sekaisin. Eilen purin pakaasit ja tänään olen sitten lepäillyt kun vilustuin Tiikerinloikan retkellä kastuttuani lähes kokonaan rankkasateessa. Onneksi pahin päivä sattui tänään - köh köh ja nenä vuotaa - eikä eilen kun lennettiin takaisin.

Aikaerokin rassaa. Veto loppui vaikka kuinka yritin katsella vielä vähän televisiota. Tänä aamuna heräsin pirteänä kuin peipponen ja katsoin kännykän kelloa, joka näytti kymmentä. Luulin nukkuneeni tosi hyvin, kunes satuin katsomaan seinäkelloa, joka näytti vähän yli viittä. Jaa, känny oli vielä Kiinan ajassa. Puuhailin vähän sitä sun tätä kunnes iltapäivällä iski massiivinen väsy ja kömmin nokosille. Nyt pitäisi kerätä vähän voimia ja mennä kauppaan ostamaan jotain syötävää kun kaapissa on vain mustikkamehua. Teetä olen litkinyt kohta pari litraa, mikä on varsin erikoista kun minut tunnetaan kahvikissana.

Korut on Lijiangin kaupungista. Noita puisia olisi pitänyt ostaa tuomisiksi, mutta jostain syystä aina on hoppu kun pitäisi valkata tuliaisia. Kaulakorussa on voimakas magneettilukko.

Pause

Lennähdän tänään Kiinaan lomailemaan (jos saan pakattua), joten blogin pitoon tulee tauko. Kuva vuoden 2007 retkeltä jostain päin Shanghaita.