Neliöpontso

 Kokosin kaikki vaaleanpunertavan kukertavat langat kasaan.

Jätin muutaman neulan käyttämättä vähän sieltä sun täältä saadakseni poikkiraitojen lisäksi myös pystyraitoja.

 Ompelin kirjavat kappaleet sivuilta yhteen ja jätin päälle kulkuaukon yläkulmaan. 

Tarkoitus oli vielä koristella joko helmillä tai haarukkapitsillä olkapääsaumat, mutta sairastuin juuri tähän väliin. Eilen jatkoin kevään ensimmäisellä neulekonetunnilla saumojen ompelua. Onneksi niitä riittää. On syytä ottaa rauhallisesti vielä hyvän tovin.

Vesisade

Jos joku asia mättää, niin vesisade tammikuussa pakkasjaksojen välillä. Tiet vetistyvät, loska lentää ja jäätyvät sitten seuraavan pakkasyön aikana inhoiksi luistinradoiksi. Tähän asti on voinut kävellä omaan tahtiinsa normaalisti. Lähipäivinä saa taas miettiä, miten askeleensa maahan sijoittaa ettei tule yllättäviä ilmalentoja ja luun murtumia. 

Jasmiiniteetä ja elokuvia

Nautiskelin näiden keltaisten juustonaksujen näköisten palleroiden edesottamuksista tänään (Itse ilkimys). Pikku Agnes oli loistavan mutkaton tuttavuus elokuvan muiden hahmojen lisäksi. Saduissa kaikki on mahdollista, jopa kuun varastaminen taivaalta. Jostain syystä lasten leffat ovat aina olleet sangen mielenkiintoisia etenkin piirretyt, vaikka monesti juoni onkin ennalta arvattava. Illallalla katselin ja haukottelin vielä Kapteeni Corellin mandoliinin, jonka olen nähnyt leffateatterissa joskus aikoinaan. Saavutus sekin, etten nukahtanut sohvalle kesken elokuvan. Huomasin iltateetä laittaessani huolestuneena, että Lijiangista, Kiinasta tuomani jasmiiniteepurkista alkaa pohja pilkistellä uhkaavasti. Kahvia on flunssan jälkeen mennyt paljon vähemmän kun taas teetä reippaanlaisesti paljon enemmän. 

Nappi, kolikko, pyöreä littana

 Molemmat korut olen tehnyt aikoja sitten. Punaiset taisivat mennä jo viime jouluna lahjaksi. Jäivät vain muiden juttujen jalkoihin. Vaaleanpunaiset ovat odottaneet sopivaa hetkeä. Onneksi molemmille väreille löytyy aina käyttäjät, vaikka joskus jäävätkin odottelemaan sopivaa kantajaa ja hetkeä valmiiden tuotoksien laatikkoon.

Tällä muodolla tuntuu olevan monta eri kutsumanimeä ... ainakin kun seuraa kauppojen valikoimia. Siksi otsikko on täynnä synonyymejä. Vaaleanpunaiset on ostettu Askarellista joskus aikoja sitten. Harvinainen vaaleanpunainen (ei ole lempivärejäni) helmi, jotka kaivelin Nerik-laatikosta. Siksi ne kai odottivatkin kantajaa niin pitkään ;)

Mediterranean Sea

Tämän välimeren turkoosin kaulakorun ehdin pujotella juuri ennen flunssaani. Se on niin pitkä, että solahtaa kaulaan ilman lukkoa ja sen verran painava ettei sitä voi kietoa ranteeseen. Korvikset samasta lasista täällä. Kummatyttöni määritelmä väristä "Välimeren turkoosi". 

Turkoosi unelma

Kokosin tädilleni syntymäpäivälahjaksi turkoosin helminauhan, johon laitoin kristallirondelleja, makeanvedenhelmiä ja joku "merikivi" (ei ollut simpukkaa eikä helmiäistä) sekä hopeiset korunosat. 

Kultaa ja kuutioita

Särölasikuutioista ja kullanvärisistä helmistä linkitetty pitkä kaulakoru. Tein myös korvakorut, mutta taisin unohtaa kuvata ne. Samaan pakettiin meni vielä oranssin väriset kilisevät korvakorut. Tätä kaulakorua on tehty pitkään ja hartaasti. Aloitin sen kokoamisen ennen flunssaa sohvalla löhöten ja tv-ohjelmia kuunnellen. Sitten tulin kipeäksi ja pelkäsin, etten saa sitä ajoissa valmiiksi. Kun räkävaihe meni ohitse, kasasin sitä pätkä kerrallaan joka ilta vähäsen. Ainoa koru, jonka sain tehtyä joululahjaksi marras-joulukuussa. Muut lahjaksi menneet korut olin tehnyt jo aikasemmin syksyllä.