Digitaalinen kukkakimppu

 Heinäkuun alun kukat puistoissa ja tienpientareilla. 

Myrskyn edellä

 

Kesäpäivän vedos keskiviikkoiltana.

Torstaina ja perjantaina satoi vettä. 

Tuuli puhalsi sen verran voimakkaasti, että keittiön ikkunan takana lehmus kumarsi syvään. Tavallisesti latva on ylempänä kuin ikkunat, mutta ei Ullan päivän yöllä. Puu twistasi rivakasti ja mietin, mahtaako puu olla pystyssä vielä aamulla. Oksat hieman riipuksissa, puu tanssi edelleen, mutta hieman väsäntäneemmällä tahdilla. 

Tämän kesän aikana tuulta onkin riittänyt ja lisää kuulemma tulossa. 

Heijastuksia

 

Tikkurilan asemalla junan vaihto ja lasipuntojen heijastukset. 

Sadepilvien yllä auringonpaiste

 Matkalla kotiin kuvattu näkymä Rastilan metroasemalta länteen. 

Unikot

Upea unikkokontti Hyvinkään torin laidassa.

@annijuulia:n työ

 

Yöpilvet

 Kesäyön pilviharsot 

Jäähyväiset

Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne.

Kompromissien iltapäivä Honkanummella. 

Aurinko laskee

Jo pitenee varjot
Aika on eron ja jäähyväisten

Kesäkukat

 Kuumaa ja kuivaa, mutta vielä muutamat luonnonkukat sinnittelevät. 

Kirja: Rakel Oksa ratkaisee- sarja

Eppu Nuotion uusin sarja käsittelee maallikkojen tiedon kaivelua, asuntojen remontointia ja niihin liittyviä mysteerejä. Vanhojen asioiden ja esineiden kautta aikakauden historian penkomisia. Enemmän viihdettä kuin jännitystä, mutta silti tarina kuljettaa. Isäni piti näistä myös.

Sarjassa on ilmestynyt kolmas osa nimeltä Pitkäsoitto, jota en ole vielä lukenut / Gummerus.  

Sade, luonnon oma kastelukannu

 Satuin olemaan sadekuuron ajan kaupassa ja ulos tullessa aurinko alkoi kurkistella pilvien välistä rikastaen vesipisarat kimmeltäväksi helmien mereksi. 

Kävelyllä Hyvinkäällä

 

Yksi kylmä yö värittää satunnaisesti lehtiä kirsikkapuistossa.

 

Villiviinit sentään ovat vielä vihreät.

 

Aseman koulun lapset ovat taitavia. 

Tämä sammakko loikkii rautatieaseman kävelysillalla. 

 

Syksyn merkkejä

 

 

Omenapuu, joka todennäköisesti on kasvanut olan yli heitetystä omenankodasta, on tehnyt tänäkin kesänä hedelmiä. Yllättäen ovat ehtineet kehittyä näinkin pitkälle. Yleensä muksut nakkelevat niitä jo paljon pienempinä. Täytyypi seurata, josko tänä vuonna pääsisi maistamaan latvasatoa. 

 

Yksi kylmä yö ja ruska alkaa hiipiä maata myöden ylöspäin. 

Kampin väriläiskät

Narinkkatorin kulttuurikasarmin lasipaviljongin remonttiaidan taidetta ja havainnekuvat. 

 Hauska sattuma, että keltaisen Postitalon edestä ajoi appelsiinin värinen ratikka.

Sadekuurojen tahtiin

Villiviinit aloittavat kukintansa kevyen liikenteen ja junaratakuilun välisellä aidalla.

 

Satoi kun tulin ja aika uhkaavalta näytti lähtökin. Sadepilvi saavutti vasta lähempänä Järvenpäätä. Kotona kadut olivat märkiä, mutta aurinko paistoi lämpöisesti. 

 

Puiston satoa

 

Käpysade

 Tuulinen päivä pudotteli kasoittain käpyjä puista. Puistossa kulkiessa piti katsoa jalkoihin tavallista tarkemmin. 

Siemenet

 Olen parina iltana syönyt mandariineja, joissa pääosissa ovat olleet siemenet, jotka ovat vallanneet koko hedelmäsiivun tilan. Vain mandariinin makuista mehua on jäänyt hampaiden väliin. Olenkin ihmetellyt kun pitkään aikaan ei siemeniä ole ollut, mutta pitääkö koko kauden siemenet tunkea pariin hassuun hedelmään. 

Taika: Solbo taiteilijatalo

Perinteinen kesälomaretki lomakaupunkini Taika-museokeskukseen ja hyvinkääläisten taiteilijoiden sielunelämään. Entisen taidemuseon tiloissa sijaitsee nykyään sekä kaupunginmuseo että taidemuseo, jotka ylläpitävät kaupungin kulttuurihistoriaa. 

Tällä kertaa näyttelyssä oli taiteilijatalo Solbon asukkaiden tuotokset. Seuraavat teokset ilahduttivat tällä kertaa eniten.

Maija Nuotion pienet pronssipatsaat. 

Lauri Räikkösen huilua soittava poika.

 

Ja tämä kollaasi, jonka tekijän unohdin kirjata ylös (lue: kuva tekijästä unohtui). 

Taika 1: Parantola mäntymetsän katveessa

Mäntymetsäistä soraharjua pidettiin hyvänä terveyskohteena ja 1898 alueelle perustettiin terveysparantola, kuivan maaston ja mäntymetsän tuottaman hyvän ilmaston vuoksi.

Parantolan potilashuone

Ja

Jugendlinnan torni toukokuulta 2023. 

Kävelen sen ohitse aina kaupungissa käydessäni.

 

 

Teksti lainattu Hyvinkään kaupungin Taika-museokeskuksen sivuilta: 

Mäntymetsän katveessa - Hyvinkään parantola 1896-1939

Näyttely avoinna: 5.2.2023-7.1.2024 

”Tämä kaunis huvila, joka muureineen muistuttaa vanhaa linnaa.” Veckans Krönika, 1906.

Hyvinkään kaupunginmuseon vuoden 2023 näyttely kertoo Hyvinkään kuuluisan parantolan tarinan. Parantola perustettiin vuonna 1896 sairastelusta toipuvien tai hermolepoa kaipaavien kaupunkilaisten lepopaikaksi. Vieraskirjassa vilisi aikansa kuuluisia nimiä, kuten Anna Ahmatova, Hugo Simberg, Aino Sibelius ja Saima Harmaja.

Parantola sai nopeasti avautumisensa jälkeen suuren suosion. Hyvät rautatieyhteydet houkuttelivat Hyvinkäälle kasvavan määrän vieraita Suomesta ja ulkomailta asti. Kotimaisista vieraista moni oli virkamiehiä tai kulttuuriväkeä, ulkomaisten vieraiden joukosta löytyy esimerkiksi paronittaria, senaattoreita, kenraaleita ja amiraaleja, jotka toivat kansainvälisen tuulahduksen pienen teollisuuspaikkakunnan seuraelämään.

Vuonna 1906 kasvavan asiakasmäärän tarpeisiin parantolan uudeksi päärakennukseksi valmistui kuuluisan arkkitehti Lars Sonckin piirtämä uljas kivinen jugendlinna, jota laajennettiin sittemmin useampaan kertaan. Näyttely esitteleekin parantolan historian lisäksi myös sen arkkitehtuuria.

Hyvinkään kuivasta ”vuoristoilmasta” mäntymetsän katveessa saatiin nauttia parantolassa aina vuoteen 1939 saakka, jolloin rakennus muutettiin sotasairaalaksi. Rakennus tuhoutui pahoin talvisodan pommituksissa ja sodan jälkeen se otettiin terveydenhuollon käyttöön.

Hyvinkäällä parantolan vaikutus näkyy edelleen parantolarakennusten lisäksi kaupunginosan ja sen katujen nimissä. Nyt parantolan historiaan sen eri vaiheissa voi tutustua esineiden, tarinoiden, valokuvien ja monipuolisen oheisohjelman kautta myös Hyvinkään kaupunginmuseon näyttelyssä.

Ryhmät voivat tilata näyttelyyn opastuksen. Tarjolla on myös Helene Schjerfbeck - Rakkaudesta maalaamiseen -draamaopastus. Lue lisää opastuksista Palvelut-sivulta.

Näyttelyyn liittyvään runsaaseen oheisohjelmaan voi tutustua Tapahtumat-sivulta.

Maalaismaisema

 Haettiin äiti palvelutalosta ja ajeltiin Nurmijärven maisemiin. Käytiin pikaisesti Klaukkalassa entisillä kotikulmilla ja ajettiin uusi ohitustie päästä toiseen. Paljon on muutoksia tullut, mutta on aikaakin vierähtänyt jo yli 20 vuotta.