sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Viikonloppuvapaa neulekoneella

Komeista ulkoilusäistä huolimatta suurin osa viikonlopun valoisasta ajasta tuli vietettyä sisätiloissa. Vakuutan, että liikuntaa tuli ihan yhtä paljon kuin ulkona kameran kanssa kävellessä.  Lankoja juoksi tuplasti eikä kelkan vatkaaminen parin metrin verran puolelta toiselle ole mitään kevyttä hommaa. Samalla pitää katsoa, ettei lanka lopu ja se juoksee sopivalla rentoudella kaikkien osien läpi. Heti tulee takkuja tai silmukat pomppii neuloilta, jos se on liian kireällä, löysällä tai kierteillä. 

Kaksi viikkoa sitten tein koevedoksia ja pohdin tyyliä. Sitten pohdin sopivaa asustetta. Perjantaina open avustuksella toteutettiin suunnistuskartta neulerastilta toiselle. Eilen neuloin suunnitelmat kappaleiksi. Etuosasta jäi toinen kaula-aukon yläpuoli kesken. Tänään neuloin sen loppuun, vaikka partit unohtuivat ja neulos tipahti lattialle. Onneksi IIIIIIIIIK-apu oli lähellä ja siitäkin selvittiin varsin vähin vaurioin. Suurin osa päivästä meni lankojen päättelemisiin, pudonneiden silmukoiden (vain 5) metsästykseen ja saumojen kursimiseen. Helma jäi vielä kotityöksi, mutta alpakan ja kirjavan villalangan risteytys on varsin lämmin lisäke pitkähihaisen t-paidan päälle. 

Eilen illalla hain vimmalla hakaneuloja, jotka löytyivä korunosalaatikosta (25 mm kokoisia), koska olin suunnitellut tekeväni niistä korun. Hakaneuloja tarvittiin karanneiden silmukoiden kiinnittämiseen, mutta myös pikaharsimiseen. Pitää kappaleet paikoillaan eikä kumpaakaan osaa tule venytettyä tarpeettomasti. 

Lankoja jäi vielä tähteeksi ja olin suunnitellut tekeväni niistä pehmeitä paketteja, mutta neulomisen sijaan päädyinkin kursimaan kappaleet yhteen. Kotona en voi kirjoneuletta tehdä, koska reikäkorttiosaa ei ole löytynyt mistään. Koneessa on siihen sopiva töpseli siellä missä muistelin lisäosan olleen. Muistan neuloneeni oravan ja tulppaanin lisäosalla joskus kauan sitten. Opiston koneilla voi neuloa ilman ohjausta niinä päivinä kun luokassa ei ole tunteja. Muutama syystalvinen lomapäivä ja konevaraus opistolle saattaisi olla ihan hyväksi kun edellisestä lomasta on jo aikaa.

ps. IIIIIIIIIIK-apu nappasi kuvan persoonallisesta ompelutyylistäni (se löytyy täältä). Opiston tuolit olivat korkeajalkasia ja istuinosa pitkille koivilleni liian lyhyt. Reuna painoi jotain hermorataa jalassani ja jalat puutuivat. Lattialle laskeutuminen meni turhan jännäksi, joten. ostin jalat pöydän kulmalle. Samalla huomasin, että myös ompeluasento muuttui paremmaksi. Työ lepäsi jalkojen päällä, selkä suoreni ja väsyi vähemmän. 

ps2. Opiston valokuvaaja kävi ottamassa koneneulonnan kuvia tänään. Jos sattuu, että jossakin julkaisussa tai verkossa asianomaisilla sivuilla on tutun näköinen ihminen räpeltämässä, niin luultavasti näet oikein.  

4 kommenttia:

  1. Upeat värit ja taidokas kuvio - WAU!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, opettajan avustuksella sain kaavan toimimaan. Ainakin väreistä ja kuviovalinnasta voin ottaa kunnian itselleni ; ) kun kone hoiteli kuvion tekemisestä. Käsin neulomisessa olen ihan tumpelo.

    VastaaPoista
  3. Aivan mahtavat värit ja hieno kuvioneulemalli!

    VastaaPoista
  4. Kiitos ... kun vain ehtisi jossain mutkassa pitää päivän tai pari vapaata, jotta saisi tehtyä muutaman lämpimän joululahjan ...

    VastaaPoista