lauantai 22. syyskuuta 2012

Hevosten päivä

Autonomian ajan festivaaleissa Senaatintorilla juhlittiin hevosta, jota ilman Helsinkiä ei olisi rakennettu. 
 
Näyttelijä Ville Virtanen ratsasti Senaatintorilta Hietalahdentorille ja takaisin kenraalikuvernöörin adjutantin Anton Cronstedtin hahmossa renkinsä Svenin (Martti Kantolan) omistamalla oriilla Silvolan Hemminki. Mukaansa he saivat koko katrillikulkueen. Senaatintorilla hän juonsi tapahtuman ja toimi autonomian ajan hevoshuutokaupan meklarina.
 
Autottoman päivän kaksi eri aikakauden joukkoliikennevälinettä. Hevoset ovat alunperin vetäneet raitiovaunuja ennen sähkövoimaan siirtymistä. Yleisö pääsi kärryajelulle useammalla eri valjakolla Senaatintorin ympäri (3e) ja Hietalahden torille (10 e).
 Huutokaupassa myydyn hevosen häntä sidottiin solmuun merkiksi omistajan vaihdoksesta. Huutajat olivat hetken ajan onnellisia hevosen omistajia ja kävivät rapsuttelemassa hevosiaan huutokaupan päätyttyä.

Mikäs sen parempi paikka harjoitella tuleviin orinäyttelyihin kuin Senaatintori, jossa vilskettä piisasi. Pienellä viilauksella takajalat saatiin ojennukseen.

Valjastusnäytöksessä emäntä valjasti hevosen ja ajoi näytekierroksen 12 -vuotiaalla ruunalla, jolla ei käytetä metsätöissä kuolaimia. Herkkäsuinen hevonen toimii paremmin ilman suurautaa.

Eräs katsoja oli kuivatellut leipää ja kysyi lupaa antaa sitä hevoselle, joka päätti emännän puolesta, että kyllä hän mielellään pureskelisi välipalaa ja kerjäsi tosi nätisi lisää. Tämä hevonen, jota käytettiin valjastusnäytöksessä, nautti silittelijöistä ja oli yksi torin suosikkeja. Minäkin pääsin silittämään hevosta pitkästä aikaa : )

Aamun pilvet katosivat ja päivä oli aurinkoisen lämmin. Mukana tapahtumassa Suomenratsut, joiden sivulta linkit kuviin ja uutisiin.

2 kommenttia:

  1. Hieno tapahtuma, olisin niin mielelläni ollut mukana katsomassa, mutta olen jumittunut tänne mökille omenien kanssa ;-)

    VastaaPoista
  2. Omenajumissa on varmaan aika moni tänä syksynä. Töissäkin yksi ihminen tuo käytävälle tuolin päälle ison vadillisen omenia ja luumuja meille toisille. Tosin nykyään en pysty syömään raakoja omenoita olleskaan. Kuivatut menee ja sitten lämpökäsitellyt, joista ekat on kamelissa kieriteltyinä hyviä ja toisista en ole koskaan pitänyt. No, jos joku tekee omppupiirakkaa, jota ei ole pilattu liialla sokerilla niin tottahan minäkin sitä sitten syön ;)

    VastaaPoista