Aurinkoinen talvipäivä

Lähdin aurinkoiselle iltapäiväkävelylle kameran kera samalla kun kävin viemässä raha-anomuksen R-kioskille. Tämä vanha kuusiaita viehättää valon ja varjojen leikillä sekä kesällä että talvella.

Tältä näytti taivas kun lähdin kävelylle. Aurinkoista, taivas niin kauniin sininen ja pilvenhattaroita siellä täällä. Navakka puuskittainen tuuli jäi selkäni taakse ja auringon valo lämmitti selkää.

Muksut olivat löytäneet mäenlaskupaikan keskeltä kaupunkia.

Pilvet ryntäsivät kaakosta. Navakka tuuli maalasi naamatauluni punaiseksi. Kotiin päästessäni taivas oli lähes kokonaan verhottu harmaalla pilvipeitolla. Hieman ennen auringonlaskua ehti muutama säde värjätä makuuhuoneen seinäni raidalliseksi.

Simpukoita

Ystäväni teki ison työn valitessaan yli sadan valokuvan joukosta kahteen sarjaan kolme parasta kuvaa ja arvostellen ne. Kun hän suostui tuomariksi, aloitin korusetti suunnittelun. Jotain vihreää ja kaunista. Hetken pengottuani luonnonhelmilaatikkoani löysin simpukankuorimollutkat ja -palat, jotka sopivat värimaailmaltaan hyvin yhteen. Viimeisestä mollukasta tuli riipus ... se olikin muodoltaan hieman pullukaisempi kuin muut.

Kahdesta suunnilleen saman muotoisesta sujahti korvakorut. Aluksi ajattelin lisätä jotain niistä roikkumaan, mutta oikeastaan ne näyttivät mukavilta sellaisenaan, joten jätin lisäosan pois.

Rannekoru, johon on lisätty riipus.

Vihreän ja turkoosin värisistä palasista tein kaulanauhan.

Rusina pot eli pyttipannu kiinalaisittain

Löysin kirjakaupasta uuden Suomen kielisen, selkein ohjein ja kuvin tehdyn kettokirjan kiinalaisista ruoista: Löytöretki Kiinan keittiöihin. Vinkkasin siitä tietysti kaikille tuntemilleni kiinalaisen ruoan ystäville. Vastaukseksi sain kirjavia lisäkysymyksiä. Siksi sekalainen selvitys kiinalais-suomalaisesta pyttipannuista. Löysin kirjasta tutun näköisiä ja oloisia ruokia sekä myös sellaisia, joita voisin harkita kokeilevani omassa keittiössäni. Paljon hullunkurisia nimiä, joiden ohjeissa outoja ainesosia, joita ehkä joutuu hieman soveltamaan käytännössä. Miten olisi esimerkiksi juopunut kana? Löytyisikö jostakin putiikista shaoxing-riisiviiniä tai kiinalaista (Chinese poison) hirssiviina MouTaita? Voi kai kanan juovuttaa jollain suomalaisella koktailillakin? Haluaisin maistaa valeankkaa, Buddhan mielihyvää ja puuhun kiipeäviä muurahaisia. En väitä että en olisi jossain mutkassa niitä jo syönytkin, mutta en ainakaan omin käsin kokaten (Kevätsipuliohukaiset, slurps).

Ainoa suurempi este kokkaamiselle on erityinen vastenmielisyys tiskaamiseen. Ohjeiden mukaan lähes jokaiseen ruokaan käytetään sen seitsemäätoista kippoa. Voihan nenä! Odottelen inspiraatiota. Siihen asti nautin tavallisista perusruoista kuten paistetusta munariisistä vihanneksilla tai paistettua kiinankaalia. Laiskan emännän pikaruokaa. Paistetusta munariisistä löytyy hyvä ja selkeä ohje pitkän kaavan mukaan Ken Homin kirjasta. Pikaruokana sen voi tehdä myös Finduksen Kiina Mixistä, jossa on vihannekset valmiina. Paistetusta kiinankaalista tulee yleensä pyttipannu eli kun ei ole mitään laitetaan vähän kaikkea, mitä kaapista löytyy. Kun ei ole kiinankaalia, sama ohje käy muillekin vihanneksille perunoista alkaen. Yleisesti ja kansainvälisesti ruokaohjeet alkavat aina samalla lauseella: otetaan puhdas pannu tai kattila. Tuikataan tuli pannun alle ja ruokalusikallinen öljyä pannun pohjalle (sisäpuolelle). Perään nakataan murskatut mausteet (valkosipuli, inkivääri, sipuli, selleri). Pyöräytä lastaa pannulla, heitä joukkoon pieniksi silputut kasvikset ja sekoita pari minuuttia. Varo, ettei pala pohjaan (tilkka vettä auttaa). Jos et äsken maustanut, ripottele nyt purkeista jauheita mielen mukaan sekä ruokalusikallinen soijaa, (etikkaa ja sokeria). Kiinalainen risotto samoilla vinkauksilla. Tätä ei ole Ken Homin kirjassa: Jos teet pitkän kaavan mukaan, pidä kansi lähistöllä. Kylmä keitetty riisi käyttäytyy pannulla samoin kuin popcornit kattilassa: ampu tulee! Eli mene kirjastoon ja lainaa kiinalaisen kokkauksen käsikirjoja. Minun ohjeillani saat aikaiseksi keitiökatastrofin!

Ruusukortti

Serkkuni tavoitti puolen vuosisadan virstanpylvään. Kuvan otin ennen numeroiden lisäämistä. Kiilto pintaa oli vaikea kuvata. Ilman salamavaloa ruusu näytti elottomalta tai salamavalo heijastui voimakkaasti takaisin. Oli ihan pakko laittaa linkki, kun oli paljon mielenkiintoista tietoa ruusuista Wikipediassa.

Se mitä teemme, mittaa sitä mitä olemme. Jos kuvittelemme päivittäiset toimemme työnä, meistä tulee työläisiä. Jos kuvittelemme hommamme taiteena, meistä tulee taiteilijoita. -Jeffrey Patnaude

Onnellisia valintoja kuvakisaan

Kuten ystäväni sanoi, on paljon onnesta kiinni, mikä kuvista valitaan kolmen parhaan joukkoon. Lupasin olla kuvien kokoojana ja yhteishenkilönä kamerakerhomme vuosikilpailussa sekä toimittaa kuvat tuomarille. Koska tuomari oli minulle tuttu ja katsellut webbialbumiani koko vuoden, sain tehdä lujasti töitä, että löysin hyviä kuvia, joita hän ei ollut ennestään nähnyt. Olin aivan varma etten tänä vuonna sijoitu ollenkaan, koska kilpailuun osallistui paljon todella hyviä kuvia. Vilkaisin tuloslistan sen saadessani ja väitin, etten saanut mitään, sillä yksikään nimi ei tuntunut tutulta (kilpailujen vaikein kohta on antaa kuville nimi). Lopulta järjestelin kuvat siten, että voittajakuvat tulivat samaan kuoreen tuomarin perusteluiden kanssa ja kas, pari kuvaa näytti sangen tutuilta. En ensin meinannut uskoa silmiäni, mutta pian suupieleni venyivät korvasta toiseen.

Yleisen sarja 3. sija. Tuomarin arvio kuvasta:
Kiva kuva. Kesätunnelmaa parhaimmillaan. Meri on jo lämmin, koska tytöt pitävät jalkojaan vedessä. Ilmeisesti iltapäivän aurinko paistaa kirkkaasti, koska aurinkolasit ovat päässä. Laiturin toinen pää hieman vajoaa siellä istuvien painosta. Halutaan olla laiturilla lämmössä veden äärellä viettämässä rauhallista lomaa. Taustalla juna, joka kertoo, että ollaan kuitenkin keskellä kaupunkia ja melskettä.

Matkasarja 1. sija. Tuomarin arvio:

Hauska kuva torielämästä. Myyjärouvan ilme on humoristinen. Tässä kuvassa torin hulina, tinkiminen ja kaupankäynti näkyvät selvästi. Vaseammalla vanha pariskunta istuskelee leppoisasti. Kuvassa kivat värit. Torielämä kuvattu erittäin hyvin.

Kissamainen juttu

Kuvan kissa tassutteli vastaan Pärnussa. Kuunteli puhetta, mutta suhtautui aidon julkkiksen tavoin kovin epäluuloisesti kameraani. Kummallinen naksahteleva mötikkä. Tämän aasinsillan kautta pääsemme toiseen kissamaiseen juttuun, joka tipahti sähköpostiini tänänään.

Korvakoruja

Tein ystävänpäivälahjoiksi korvakoruja. Kaikki saajat eivät ole olleet liikulla normaalin aikataulun mukaan, joten korut joutuvat odottelemaan esittely vuoroaan. Nämä hurmaavat kukkaislamppuhelmet löytyivät Tiiperon vaihtokuoresta. Jotenkin on korvakoruksi ja riipukseksi sopivat helmet.

Näitä helmiä oli alunperin kumpaakin pariton määrä. Tavallisesssa valossa ne näyttivät tismalleen saman sävyisiltä, mutta tietyissä olosuhteissa kimaltavat hieman eri sävyllä, joten kaulakorusta tuli kaunis. Ikävä kyllä siitä ei ole valokuvaa. Tutkin pitkään helmiä eri lamppujen kanssa: tuloksena oli aina sama sävy. Hirmuinen yllätys kun salamavalon kanssa sainkin esiin toisesta sinertävän ja toisesta vihertävän ominaisuuden. Saajan mielestä sävyero on vain piristävä lisämauste korvakoruissa.