Korjaushelmeilyä

Työtoverini toi töihin kaulakorun, joka oli tehty puuvillanauhaan. Se oli käytössä kulunut ja venynyt. Sen lisäksi se oli tehty isoista lasihelmistä ja hopean värisistä metallijäljitelmähelmistä. Koru oli liian painava ja väsytti niskaa. Korun omistaja pyysi keventämään ja uudistamaan sitä. Pyörittelin helmiä puutajottimella toista kuukautta ja lopulta päätin keventää korua reilusti. Lisäsin puuhelmiä joukkoon. Alkupeeäisestä korusta en ehtinyt ottaa kuvaa sillä kulunut puuvillanauha meni poikku salpalukon vierestä ja konttailin lattialla haravoimassa pyörylöitä kasaan. Lukkovärkit, vaijeri ja puuhelmet ovat omasta varastostani. Vaihdossa minulle jäi osa lasihelmistä.

Tove Jansson

Kävin Ateneumissa ihailemassa muumipeikkojen luojan taidetta. Toki tiesin hänen tehneen muutakin kuin muumilaakson tarinoita luettuani hänen elämäkertansa, mutta hämmästelin silti monipuolista eri tekniikoiden töitä ja tuotantoa. Suurin osa miellytti, mutta en ymmärtänyt 60-luvun maalaustavan hienouksia. Miksi ihminen, jolla on annettu kyky luoda kaunista, tuhlaa sitä viivasuoriin väriläiskiin? Minimalistinen on luvallista, mutta sitäkin voi tehdä taidolla. Muutenhan näyttely kannatti ehdottomasti käydä katsomassa. Ystvät jonottivat loppuviikolla ulkona asti lipunmyyntiin. Miten lie viikonloppuna olla kun viimeiset päivät olivat menossa? Säästyin siltä, vaikka muuten taululta toiselle syntyikin jonoja.

Kuva Ateneumin Tove Jansson 100-vuotta esitteestä.

Ateneumin hahmotestissä minusta tuli muumimamma. Arvasin sen kun vaihtoehdot olvat sellaiset.

Muumimamma
Olet tyyni ja rauhallinen äitihahmo, joka ei anna pikkuasioiden kiusata itseään. Haluat jokaisen olevan onnellinen ja arvostat erilaisuutta. Löydät ratkaisut vaikeisiinkin pulmiin ja näet asioista niiden hyvät puolet. Luotat siihen, että erehdyksistäkin oppii lopulta paljon.

Herkku

Ennen lomaa jäi vähän mustikkakeittoa juomatta, joten tuuppasin ne pakasteeseen tikkunekuiksi. Kun lomalta palasin ja kaipasin jotain kylmää, kaivelin joka ilta ennen auringonlaskua yhden jäädykkeen ja herkuttelin sen kuumuuden minimoimiseksi. Paljon parempaa kuin ennen vanhaiset mehuviritelmät. Ajattelin kokeilla muillakin keitoilla ensi kesänä - makuvariaatioita.

Kotiseutu muutoksen kourissa

Jos on kotikorttelista poissa pitkän ajan, ei koskaan tiedä, miten kotimatka muuttuu.

 

 

Silta metroasemalle oli aidattu molemmin puolin.

Kapea puistomainen kaistale oli muuttunut rakennustyömaaksi.

Uusi äänivalli ajotien ja metron eteen kipuaa ylöspäin nopealla tempolla.

 

S-linkit

S-linkkejä koekäytössä.

 

 

8 mm fasetetit - kaunis koru joustolangassa, mutta kulumistestaukseen ne eivät sopineet, sillä linkit upposivat helmien väliin eivätkä päässeet kosketukseen ihon kanssa. Purkutuomio.

 

Hieman kaiveltuani löysin soikeat littanat karamellihelmet. Uusi pätkä joustolankaa ja pujottelua kunnes melkein valmis koru lipsahti käsistä. Konttailua lattialla ja osien keräilyä sekä uusi pujottelu. Nyt olen toista viikkoa käyttänyt normi työpäivän ja vapaa-ajan tekemisissä eikä pinnoite ole kärsineen näköinen. Jos suinkin ehdin, käyn ensi viikon tiistaina näyttämässä linkkejä näytteen antajalle eli Idän helmen omistajalle.

Pitkästä aikaa ..

No niin!!!

Pitkästä aikaa taas jotain kyhäelmiä tännekin. Loman aikaisista kirjoitelmistakin on kuukauden verran aikaa. Lisää juttuja tulee, jahka joku mukava lomakuva antaa ajelehtiville sanoille aihetta.

 

Helle jatkui yhtä kuumana ellei kuumempana kotonani enkä jaksanut juurikaan televisiota aukaista saati sitten tietokonetta avata. Uutiset vilkaisin, jos sitäkään. Taiteiden yön torstainakin aurinko paistoi hellelukemia seinien sisäpuolelle, joten pysyin tiiviisti niiden ulkopuolella, jossa on mukavan vilpoista nyt kun ukkoskuurot ja navakka merituuli vilvoittelevat. Uhkasin muuttaa jo töihin asumaan ja levittää makuupussini olotilan sohvalle. Siellä kun on aina villasukkakeli sisälläkin.

 

Ei ulkoileminen hukkaan mene vaan valokuvakokoelma kasvaa kunhan ehtisi ne katsoa joku viikonloppu. No, kohta on taas talvi ja kodinkoneiden tuottama lisälämpö tuottaa vain iloa ... paitsi sähkölaskuun. Viime viikonloppuna tietsikkani pyöritteli virtuaalipeukaloitaan ja päivitti kahden kuukauden edestä turvallisuutta ja muuta päivitystä. Kun yksi ohjelma lopetti, toinen aloitti.

 

 

 

Hellekauden jälkeen on ollut ilo bongailla pilviä kunhan piti huolen ettei selän takana kerry toista ukkospuuskaa. Viime viikolla kävelin kahden sadekuuron välistä kotiin. Olipas mielenkiintoista seurata kuinka ne lähenivät toisiaan. En kastunut. Ehdin istua kotisohvalla näytelmää seuraten tovin ennen kuin sadeverhot saavuttivat kotitaloni.

 

Kulkiessa näkee yhtä sun toista mielenkiintoista kesäilmiötä kuten tämä nätin punainen skootteri.

 

 

 

Yhtenä iltana tovi ennen ukkosmyrskyä oli turhan tyyntä ennen kohinaa ja kolinaa.

 

 
Lenni lokinpoikanen sisarruksineen. Vanhemmat kaartelivat yläpuolella vahdissa. Varovasti piti pujotella lintujen välistä kohti kotia.

 

Vähän ennen superkuun ilmiintymistä.

 

 

Kuusenkerkkäaita

 

Iltatreenien aikaan näki ihmeen paljon kaunista taivasta parvekelasien peilauksina.

Helteellä odottelin harmitellen, että voisko se aurinko laskea vähän nopeammin, että saisi ikkunat auki. Nyt sitten harmittaa kun pimeä lankeaa jo heti yhdeksän jälkeen. Valoisat kesäyöt ovat muisto vain. Äkkiä sitä tottui tuolla Suomen pohjoisissa osissa yön valoisuuteen, jolloin aurinko vain piipahti naapuripilven takana.

Taijia rannalla ja puistoissa

 

Keskiviikkoisin olen käynyt Espoolaisten ystävieni kanssa harjoittelelmassa uimarannalla. Jos sää on kylmä ja tuulinen, on meillä enemmän mahdollisuuksia valita tuulelta suojainen treenipaikka. Jos tuulee maalta, meille kelpaa mikä paikka tahansa, jossa on tilaa. Jos tuulee mereltä, yritämme löytää hieman suojaisemman paikan, jossa on kasvuston tai rakennusten suojaa. Lämpimällä säällä rannalta on lähes mahdotonta löytää vapaata tilaa, mutta aina joku paikka on kuitenkin löytynyt.

 

 

Suoman Kuvalehden piirtäjä on huomioinnut kotiseurani Bajin kesätreenit vanhan sokeritehtaan muurin luona oopperatalon takapihalla. Tänä kesänä osallistumiseni on vähänlaista, koska olen lomalla kun mestarimme on Suomessa. Mikähän tilanne mahtaa olla elokuussa? Jatkan treenejä itsekseni. Se on hyvää vastapainoa autossa istumiselle ja kartan lukemiselle.