Laulukilpailut

Olen kuunnellut viikonlopun ajan lintujen laulukilpailua ulkona. Jokainen höyhenpallo haluaa äänensä kuuluviin nyt heti ja mahdollisimman suurella äänen voimakkuudella. Seurauksena hirmuinen sirkutusten kakofonia, joka alkaa auringon noustessa ja jatkuu hämäryyteen asti. Lumi on kaikonnut parin päivän aikana pihalta vauhdilla. Viikko sitten lumi ylsi keinuihin, jotka ovat koko talven olleen lumen alla. Tänään keinut olivat vapautuneet ... tosin luulen, että innokkaat keikkujat vanhempineen ovat hieman avittaneet tilannetta. Vaalin kunniakierros korttelin ympäri päättyi aurinkoiseen pihataijiin. Hyvin mahduttiin samalle pihalle metriset muksut ja minä. Vanhemmat katselivat kauempaa, mutta tenavat tulivat estoitta kyselemään: "mitä sä teet?" ja "saadaanko me jumpata sun kanssa?" Kohta mulla on oma tenavataijiryhmä odottamassa kotiinpaluutani iltaisin. 

Kevätsiivous ei edisty kun lukee tuhatsivuista tiiliskiveä. Taustakorvalla olen kuunnellut muitakin laulukilpailuja ja ihmetellyt kansojen musiikkimakua. Tosin olen jo jonkun aikaa pohtinut, että jos jollakin on outo musiikkimaku, niin todennäköisesti se olen minä ;)

Vaalitko vaikuttavat kun tietoverkko toimii niin turkasen h-i-t-a-a-s-t-i !!!

Kameratohtori

Nikon sanoi sopimuksen irti kesken juhlakuvauksen. Oma vikani, miksen vienyt sitä aikaisemmin huoltoon kun se on jumitellut viimeisen vuoden aikana jonkun kerran, mm. viime kesänä Kiinassa. Olin suunnitellut huollon tapahtuvaksi väsähtäneelle kojeelle juhlien jälkeen kun ei ole tiedossa mitään erikoisempaa kuvausta privaattipuolellakaan ennen kesää.

Ammattikuvaajaltamme sain kameranvaihtovinkin, joka söisi puolet tänä vuonna toteutumattomasta Kiinan matkan budjetista. Jos nyt ensin kuulisi naapuriliikkeen huoltoarvion ja sitten muiden rahareikien jälkeen pohtisi huollon ja hankinnan välisiä eroavaisuuksia. Vein vehkeen tänään kameratohtorille, joka naksutti ja vatkasi kameraa kunnes sai sen jämähtämään kiinni. Samalla kyseli jokseenkin monta kysymystä, joille kurtistin otsaani. Hän tuntui ajattelevan, että käytän kameraani moukarinheittoharjoituksiin tai nyrkkeilysäkkinä.  Tyytyisin onnistuneeseen huoltoon vaikka uudet muistikortit eivät enää toimikaan 5 vuotta vanhassa visuaalisten muistojen säilöjässäni.

Sijaisena toimii Cannonin PowerShot. Se on hyvä kamera ja kevyt kantaa mukana, mutta pokkari ei taivu kaikissa olosuhteissa yhtä nopeisiin tilannekatsauksiin kuin järjestelmäkamera. Se vaatii enemmän suunnitelmallisuutta ja käden vakautta. Ihan muutaman kerran puhuin itselleni tuhmia viime perjantaina kun hyvät tilanteet menivät ohitse pokkarin miettiessä hartaasti kuvausolosuhteita.

Pääsiäispuput on kuvattu kännyn kameralla. Ne istuvat Kampin metroaseman puutarhassa mainostaen Tennarin museoita ja niiden näyttelyitä.

Lumi hupenee

Kuvattu viime sunnuntaina Hyvinkäältä. Ihan vertailun vuoksi parin viikon takaiseen paljon talvisemman näköiseen maisemaan.

4. kansion 4. kuva

Manteli haastoi penkomaan kuvakansioitani.

Säännöt:
1.Avaa neljäs kuvakansiosi.
2.Valitse neljäs kuva kansiosta.
3.Selitä se.
4.Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

4. kansio on matkakansioni ja sen 4. kansio on lyhyt Kiinan kiertomatka, jonka 4. kansio sisälsi kuvia Lijiangin kaupungista Yunnanin maakunnasta. 4. kuva on otettu yhdestä vanhan kaupungin teekaupoista. Kaikki näkyvät kakkuset ovat teetä. Tämä kauppa sijaitsi aivan hotellimme lähistöllä, joten kävelin sen ohitse aika monta kertaa, mutta en ostanut sieltä mitään. Omat teeostokseni tein pienestä kaupasta jossain sokkeloisilla kujilla viimeisen päivän viimeisellä tunnilla.

En tällä kertaa yksilöi ketään haasteeseen mukaan vaan kaikki halukkaat voivat osallistua ; )

Putkilo

Kauden viimeisellä neulekoneiltana tein rutkuttelin sinisen tilkun, jonka ompelin päistään yhteen putkiloksi. Kaipasin siniseen collegeeni kaulusta tuulen tukkeeksi. Kauluksen lisäksi se taipuu takin hupun alle paksun hatun tilalle kevään tuiverruksiin lämmittämään korvia ja lyhytkarvaista päätäni.

Pinkit helmet

Keräsin kaikki saman kokoiset pinkit helmet yhteen laariin parin muun kimalluksen kanssa, jotta sain pujoteltua joustolankaan rannekorun ja kaulakorun. 

Lumiturinoita

Katselin viime vuoden kuvista, että kevät oli paljon pidemmällä viime vuonna jo maaliskuun alkupuolella kuin tänä vuonna. Alla tänään ikkunasta nappaamani kuva, joka kertoo, että maa on paljon enemmän valkoinen ja kasautumat isompia kuin vuosi sitten.Tunteehan sen tietysti aamuisin ja iltaisin ulkona kulkiessaan, että lämpötila on paljon enemmän kylmemmän puolella ja lämpimät kevät päivät ovat vähemmistöjä viime aikoina.

Tässä kuva tällä viikolla usein nähtyjä pikaisia lumikuuroja. Aurinko paistaa, mutta kohta tulla rymistää paksu pilvi, joka varistaa lumihiutaleita joka suuntaan pyörittävällä tuulella maahan. On siinä kevät auringolla urakkaa kun pitää sulattaa aina uudet kiteet ennen kuin pääsee vanhojen kasojen kadottamiseen.