Multimessut

 

Käsityöosasto oli kutistunut pienimmäksi. Sääliksi kävi oksennuksen hajuisten juustojen kulmaukseen joutuneita käsityöläisiä. Jostain syystä siinä kulmassa oli ihmiskato. 

 

  Eläimille oli varatti eniten tilaa. Kissat yläkerrassa ja koirat alhaalla. 

Muut näyttelyeläimet oli siroteltu vähän kumpaankin osastoon

 

Minisiilit syövät tölkkiheinäsirkkoja välipalaksi.

 

Fretit laskettiin kai koiriksi. 

Ne vaelsivat sylistä toiseen hellittäväksi ja ottivat hälinän rennosti.

 

Tälläisen kirvanpoistajan minäkin huolisin kotiini.

 

Ihanat Vallilan kankaat olisin halunnut kääriä rullalle ja tuoda kotiin.

 

Pienoisrautateitä ja -malleja sekä kauko-ohjattavia autoja, veneitä ja lennokkeja.

 

Isoja tuulen puhaltamia saippuakuplia lastenmielisten iloksi pääoven ulkopuolella.

 

Outlet-osastokin löytyi, mutta sieltä en yleensä löydä mitään. Vaatetuspuoli on kohdennettu minua 30 vuotta nuoremmille. Lahonsuoja-aineita en käytä, joten muutkaan lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitetut pintaremonttiaineet ovat turhaa tavaraa.  

Merenrannalla

 

 

Tänään oli aurinkoista ja lämmintä eikä tuulikaan osunut harjoituksiimme. Samat kerrostumat päällä kuin viimeksi, mutta hattu ja sormikkaat jäivät reppuun. Hetken jo ehdin miettiä vilvoittelenko tunkemalla kaulaliinan samaan seuraan, mutta jätin kuitenkin paikoilleen. Toisen sarjan loppuosalla aurinko veti pilviverhot eteensä ja muutama vilpoinen tuulahdus osui rannan varjoihin.

 

Nella meditoi osan aikaa lähimaisemissa ja välillä kävi etsimässä rannalle jäänneitä karkkipapereita ja purukumeja. Se kuulosteli emännän kutsusta, kuinka ehdottomasti sitä pitää noudattaa. Pikku koiran komento oli ehdoton häivy ja iso koira oli hämmentynyt komentelusta.

 

Sattumia

Eilen kauppakävelyltä palatessani metrin mittainen kaahasi kuorma-autoa lumisella kujalla. Äiti juoksi perässä huutaen pysähtymiskäskyä, mutta lumisen kadun pinnan koskemattomuus oli liian houkutteleva. Tulin juuri kadun yli vastakkaisesta suunnasta ja hyppäsin muoviauton eteen. Muksu mulkaisi alta kulmain ja yritti kiertää minut. Uusi blokkaus ja kuorma-auton lukitus pohkeiden väliin. Seisahtui kerralla ja äiti kiitteli kovasti. Sitten käytiin liikennesääntöjä läpi.

 

Tänään kävelyltä palattuani tein miekkasarjaa pihalla kun ohitseni viuhahti kultainen noutaja. Se yritti napata miekkani hampaisiin, mutta jäin rentona seisomaan paikalleni enkä ollut huomaavinani koiraa ennen kuin se alkoi hyppiä päin, jolloin komensin sen istumaan. Samaan aikaan talojen välistä huudettiin Otsoa. Pantaa ei ollut, mutta niskanahkaa oli reilusti. Istui kiltisti paikoillaan vaikka rutistin sitä niskapoimusta ja rapsuttelin. Onnellinen omistaja saapui paikalle ja nappasi otteen poimusta. Samassa koira riuhtaisi otteesta ja lähti juoksemaan kohti rantaa. Jahhah, mahtaisikos alkomahoolilla olla osuutta tässä asiassa - lemu oli sitä luokkaa, että pyykkipoikaa olisin tarvinnut. Vartin päästä koira palasi häntä heiluen luokseni rapsutettavakseni. Otin tolpan päästä hymynaamakassini, jossa on pitkät sangat ja silmukoin sen koiran kaulaan. Omistaja puuskutti paikalle juuri sopivasti. Annoin ohjeet kävellä kotiin meidän edellä ja koiran kanssa seurattiin kotiovesta sisään. Vasta sisällä päästin irti ja totesin, että seuraavalla kerralla panta ja talutin mukaan. Nuori koira tarvitsee paljon enemmän liikuntaa ja on sata varma, ettei tyydy pikaiseen ulkona käyntiin jos on joutunut olemaan sisällä koko viikon lopun.

 

Pupu odottaa uuden kodin valmistumista ja panda kaveria. Jos adoptio ei onnistu, jää pupu kotiini odottamaan pikkuvieraita.

Vesipedot

 

Eilen hanhiparvi oli matkalla Linnanmäen suunnalta kohti Finlandiataloa. Uivat pitkänä letkana hiljalleen.  

Sorsaemolla oli kahdeksan pientä untuvikkoa, jotka tomerasti tottelivat emon ohjausta isompien lintujen ja muiden petojen välimaastossa. Minäkin olin uhka vaikken aikonutkaan kastella jalkojani niidenkään vuoksi.

Labratorinnoutaja vilvoitteli vedessä uiden ja tarkastellen uteliaasti lintujen menoa, mutta silläkään ei riittänyt kiinnostusta metsästää tipupaistia. Ainoastaan auringosta häikäistynyt lokki sai sen hyppäämään vedestä, mutta lokki aikoikin laskeutua koiran päähän istumaan.

Ruusujen päivä

Onnea kaikille uusille ylioppilaille ja heidän vanhemmilleen. Kävin eilen kuvaamassa autonkuljettajani perheen lakkiaisia. Kivat juhlat. En tuntenut ennestään kuin kourallisen ihmisiä, mutta solahdin joukkoon kuin kala veteen. Tietysti asiaa auttaa, että olen avoimesti pulppuileva vaikka väitänkin olevani hiljainen ja ujo. Perheen lapinkoira, jonka pöytätapoja vahdin ennen vieraiden saapumista ja ruokailua. Pöydältä levisi kirsua hivelevät tuoksut, mutta "vahtikoiran" tarkkailu ei pettänyt hetkeksikään vaikka käyttelin kameraa samalla.

Pilkkuja ZZZ?

Tämä koiruus istui Porvoossa torin laidalla ja odotteli omaa ihmistänsä tuijottaen silmä kovana kuono tutisten siihen suuntaan, jonne hän oli mennyt. Ohikulkijat ja kameran käyttäjät eivät kiinnostaneet eikä heihin mitään huomiota kiinnitetty. Saman rotuisia helmisydämiä löytyi helmilaarista.

Kuorsaanko kovastikin? Olenko kenties niin hirveä matkakaveri, että kämppikseni heitti minut pihalla hyvissä ajoin ennen kuin ehdimme matkalle edes lähteä. Ihmettelen vaan.

Lystikäs koira

Tänään junamatkaani ilahdutti pieni valkoinen lystikkään näköinen koira. Vinkeiksi sen ilmeen tekivät korvat. Toinen seisoi pystyssä ja haroi ääniä tehokkaasti, toinen korvanpää oli lurpallaan. Sen nenänpää vipatti jatkuvasti haistellen vaunumme tuoksuja. Joku söi eväitään ja kieltämättä ne tuoksuivan minunkin nenääni herkullisesti. Silmät kirkkaina se tarkkaili maailmaa ja pää kääntyi äänen suuntaan. Jokainen ohi menevät hiha oli nuuskutettava ja jokainen ilme tarkistettava. Vaunussa oli sen lisäksi kaksi muuta koiraa ja kissa. Emäntä nosti sen syliinsä rauhoittumaan, mutta sieltähän oli erinomainen näköala ikkunasta ulos ja tarkkailu jatkui, vaikkei muita eläimellisiä matkustajia nähnytkään.