Törmättiin äidin kanssa maassa kävelevään tammenterhoon aamupäivän puistokierroksemme jälkeen. Äiti istui katselemassa kun tein venykkeellä tasapainoharjoituksia. Asettelin venykettä nilkkojen ympärille ja outo liike herätti mielenkiinnon. Tasapainottelin sitten tavallisuudesta poikkeavissa suunnissa etten astu horjuessani ötökän päälle. Nurmikon reunalle päästessään, se levitti siipensä ja lensi pois. Tuuli oli kovin puuskittainen ja navakka, joten olisiko ilmavirtaus nakannut otuksen talon seinään ja pudottanut asvaltille.
Ötökkätiedon perusteella kävelevä tammenterho on juhannuskuoriainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti