sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Punaisten nenien ilta

Perjantai-iltana nauroin muiden lastenmielisten kanssa Savoyteatterissa pellehuumorille, joka lähes äänettömästi tölvi ihmisluonnon omituisuuksille yksinkertaisin keinoin: punainen nenä, maalatut kasvot, liioitellun asustein ja elein. Nauroin välillä niin, että vesi silmistä virtasi. Jos käyttäisin lahonsuoja-aineita, olisi omatkin kasvot pellemäisesti maalautuneet. 

Iltaa edelsi ateria Ravintola Katsomossa. Ruusuja keittiöön, sillä ateriani oli upea ja hyvän makuinen. Söin kaiken, mitä tarjottiin, vaikka vatsalaukkua jouduin venyttämään. Ylijäänneen pestokastikkeen lusikoin vielä viimeiseksi (olisin nuollut kupin, jos olisin kehdannut).

 Alkupalasalaatti
 Vihanneksia, lohta ja katkarapuja vartaissa sekä nami pestokastike.

Kirpeän raikas hedelmäsalaatti: ainakin kahta eri melonia, mansikoita, viinirypäleitä, sitruunamelissaa ja punaviinimarjoja. 

2 kommenttia:

  1. ai kun tuollaisen annoksen saisi. Olen sairaslomalla, kuukauden sisään toinen flunssa ja toinen antibiotti kuuri. Hermot ei oikein jaksa tätä huonoa oloa mut herkutella tekisi mieli. Vaikkei makuaistia olekaan=)

    VastaaPoista
  2. Annokset ovat a natural ilman suolaa ja sokeria, joten jos olet tottunut käyttämään kumpaakin niin saattavat maistua mielestäsi puulta. Minä kun en juurikaan käytä kumpaakaan niin kaikki maistuu eri tavalla hyvältä, jopa tee maistuu nykisin hyvältä vaikka ennen vanhaan se oli aina kitkerää ja ehdottomasti hunajan arvoinen juttu ;)

    VastaaPoista