Kesänuha

Kesänuha iski. Kyllä se onkin pörrännyt ympärilläni jo pari viikkoa, mutta tuhti annos valkosipulia ja C-vitamiinipitoisia marjoja on pitänyt sen loitolla. Toisaalta olen ajatellut, että niin kauan kuin palelin jatkuvasti, edes pöpöt eivät halunneet muuttaa kehooni asumaan vaikka pukeuduin lämpimästi pitkähihaiseen ja parhaina harjoittelu iltoina myös koisyömiin käsineisiin. Viime viikolla tunsin itseni sisäisesti lämpöiseksi ja kuljin ulkoilmassa pelkässä t-paidassa. Erään ahkeran aivastelijan avustamana uudet pöpöt lösivät lämpimän paikan asustaa. Ihmettelinkin kun olin hirnuisen toistaitoinen koko maanantain. Mitään en tuntunut saavan aikaiseksi ja tavarat kulkivat lattian kautta perille. Eilen heräsin jäykkänä ja tukkoisena. Iltapäivällä pettivät nenäni tiivisteet ja tuuletin kitarisojani aivastelemalla. Illalla olin ihan tööt ja nukuin melkein kellon ympäri. Tämä aamu ei tuntunut yhtään paremmalta, vaikka parvekkeen ovi olikin kiinni vilpoisen yön vuoksi. Sateen kohinan keskellä ilmoitin yangisteille, etten tänään tule tuuliselle rannalle harjoittelemaan. Nenä vuotaa yhä, mutta olo on jo vähän parempi. Valkosipulimurkskakuuri ja mustaviinimarjanapostelu jatkuu edellen. Piti lähteä viikonlopuksi reissuun, mutta ehkä on parempi levätä kotona.